Pari reippaampaa

Eilen tuntu sen verran mukavalta jaloissa että päätin lähteä tänään Apen seuraks mäkivetoja vetelemään. Alunperin piti ottaa aamupäivä kevyesti ja illalla kovempaa Kytäjän iltarasteilla, nyt sit tuli kaks vk-reeniä samaan päivään. Molemmat reenit oli kuitenki selkeesti VK:n puolella, ei kai tässä vaiheessa tarvi vielä maukkaa vedellä. Aamupäivällä nykästiin Karskogissa 8 kertaa vajaan kahen minuutin nousu. Jotain 1.52-1.56 olit ajat. Muistelisin et joskus on täysillä temponu ton nousun muutaman sekunnin alle 1.40, eli aika paljon jäi vielä ruuvia kiristettäväks. En tiiä onko tollasesta yksittäisestä mäkivetoreenistä mitään iloa Italiaa ajatellen, mut toivottavasti se vähän totutti lihaksia nousuihin. Ja saattaa olla että käyn samassa mäessä vielä perjantaiaamuna uudemman kerran. Kattellaan miltä huomenna ja torstaina tuntuu.

Illalla sitten oli helmireeni edessä. Jo pelkästään Kytäjän nimen lausuminen tuo veden kielelle. On se vaan niin mahtavaa maastoa. Eli kyseessähän oli iltarastit Kytäjällä ja matkana 5,8km. Reenipaikalle ajellessa aattelin jotta vois vedellä silleen kiihtyvänä, mut sit ku lähtöön hölkkäilin nii päätinki juosta alusta loppuun sellasta mukavaa pintisvauhtia. Ja mukavaahan se oli. Vähän paino reisissä aamun vedot mut ei se fiilistä haitannu. Suunnistuskin oli melko hyvin hallinnassa, ainakin jos vertaa meikäläisen viimesimpiin suorituksiin. Tai melkeinpä koko kevätkauteen. Selkeetä virhettä mukaan mahtu varmaan joku 1,5min. Huomenna sitten pidempää siivua ja torstaina pidempi kuntopiiri. Ja perjantaina sit ehkä mäkeen jos hyvältä tuntuu. Ja sit sinne Italiaan.