keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Canos de Meca

Vajaa pari viikkoa vierähti nopeesti, vielä ois voinu jäädä nautiskelemaan sulasta maaperästä. Tosin lihakset oli jo viimeset päivät niin loppu, että ihan hyväkin tulla kotiin lepuuttamaan. Penikkavamma ilmotteli itestään menomatkan matkustuksen yhteydessä tehdyn verkkalenkin ja ekan päivän suunnistusten jälkeen, sen jälkeen katos kokonaan.

Ekasta suunnistusreenistä otin ikävän rakon kantapäähän, kun amatöörimäisesti lähdin sisäänajamattomilla inoveilla juoksemaan. Pari päivää joutu sen kanssa tuskailemaan ja pitkän matkan reeni piti jättää keskenkin kun ei enää pystyny juoksemaan, mutta sit otin yhen suunnistuksettoman päivän ja vaihdoin jalkaan vanhat boldit nii ongelmat loppu. Tai siis toi ongelma. Ekoina päivinä sain myös jonku taudin jostain kasvista tai muusta, kun polvitaipeitten taakse alko tulla jotain kutisevia näppylöitä. Nehän levis mukavasti jalkoihin ja lopulta vähän yläkroppaankin, onneks naama ja nivusten seutu säästy tältä vaivalta. Oli kyllä todella vastenmielinen "tauti", yhtenä yönä valvoin joku 5h ennen kun nukahdin, makoilin vaa selällään ilman peittoa jalat koukistettuna ja odottelin aamua. Mitkää voiteet ei tuntunu auttavan, kylmä suihku oli ainoo joka toi hetkellisen helpotuksen. Onneks parina viime päivänä kutina alko helpottamaan ja nyt on jo normifiilis.

Sitten itse asiaan, eli reenaamiseen. Faktat pöytään:

-11 päivää
-24h10min
-237km, josta suunnistaen 142km
-n.430 rastia


Erittäin onnistunu reissu lähtökohdat huomioon ottaen. Vähän ois pitäny kevennellä enemmän ennen kisoja, jotta ois jaksanu kunnolla, mutta eihän tonne kisojen takia menty. Kisoissa suunnistuksellisesti onnistunein oli vikan päivän beach-o, jossa selvisin alle minuutin koukuilla. Siinä oli kyllä niin lahna olo fyysisesti kun olla voi, ei meinannu edes jaksaa verkata. Pitkällä matkalla otin paljon koukkua ja tummuin, keskarilla perusmenoa ja 2,5min virhettä. Sprintin juoksin iltaverkkana. Karttoja tänne saattaa ilmaantua joskus viikonlopun aikana, nyt ei jaksa. Niin ja tulokset löytyy osotteesta http://aom2012.com/

keskiviikko 15. helmikuuta 2012

Barbateen

Huomenna sitten lähdetään nautiskelemaan sulasta maaperästä ja suunnistuksesta. Takas tullaan 28. päivänä, eli täysiä reenipäiviä reissuun mahtuu 11 kappaletta. Reissun loppuun kisaillaan Andalucia-O-Meetingissä. Toivottavasti jalka on nyt kunnossa.

Otin viis päivää täysin ilman mitään treeniä jaloille, ja viime perjantaina uskaltauduin kuntopyörän selkään. Sitäkin on tullu nyt tehtyä maltillisesti, en näe kovin järkeväks tehä kuntopyörällä mitään pidempiä reenejä, jumittaa vaan paikkoja. Lisäks oon tehny kolmet kyykkyreenit ja eilen uskaltauduin kuntopyörävetoreenin jälkeen juoksemaan kilsan matolla. Tänään punttireenin yhteyteen kilometrejä matolla tuli peräti kolme, joten ensikosketus juoksuun on taas otettu. Huominen menee aika pitkälti matkustaessa, jonku verkkalenkin varmaan kerkee tehä. Perjantaina sit itse asiaan, eli suunnistamaan.

maanantai 6. helmikuuta 2012

Tauko

Talvi etenee ja juoksukerrat vähenee. Toissa viikko oli ns. tehoviikko. Tein juosten viis reeniä, kaikki matolla. Yks 40min reipas, yks 30min kova, vetoja 8x4min, 15x1min ja 10x30sek. Muut reenit sitten muilla konsteilla, määrää tuli 11h30min.

Viime viikko oli tarkotus olla määräviikko. Alotin hiihtokauden maanantaina, ja se kausi loppu lauantaina. Alkuun hiihto ei tuntunu penikassa ollenkaan, mutta loppuviikosta rupes sekin tuntumaan ja naulasin sukset seinälle, siihen lenkkareitten viereen. Viikolla tuli kaks juoksukertaa, yks 60min reipas matolla ja 8x5min vedot ulkona. Määrät jäi alle 14h:n, kun ajatuksena oli muutama tunti enemmän.

Liian kauan on tullu hakattua päätä seinään. Tän vamman ois todennäkösesti voinu hoitaa nopeesti kuntoon heti kun se 1,5kk sitten alko, mutta ei. Oikee sana tässä tilanteessa lienee tyhmyys, ei sitä vaan opi. Ehkä sit ens kerralla.

Lauantain hiihtolenkin aikana tein päätöksen, että nyt loppuu kaikki. Jalka luultavasti paranee nopeemmin ihan täyslevolla, joten nyt on otettava se kortti käyttöön. Eli nyt muutama päivä salilla keski- ja yläropan parantelua, ja sitten loppuviikosta maltillisesti korvaavaa reeniä mukaan. Ens viikolla lähetäänki jo Barbateen, siellä sit toivottavasti homma näyttää vähän valosammalta.