maanantai 21. marraskuuta 2011

Ulkoilua

Kolme viikkoa uutta reenikautta takana ja homma maistuu varsin mukavalta. Voima rupee tarttumaan ja perusjuoksu tuntuu koko ajan helpommalta. Raatojuoksuviikolla tuli ekat voimareenit tehtyä painojen kanssa, ja siitä meni reidet niin solmuun ettei raadossa maastossa juoksusta tullu mitään. Mukava maasto ja rata ei tuonu sitä nautintoa mitä lähin hakemaan, koska alusta asti rauhallinen vauhti muuttu puolessa välissä kävelyks ja lopulta oli pakko lähteä kesken pois. Nyt on jalat tottunu voimailuun, on voinu lisätä rautaa tankoon eikä lihaksisto enää kipeydy näistä reeneistä. Pystyy taas metässäkin juoksemaan. Talven yks iso tavote on pyrkiä nostamaan juoksumääriä, ja tässä voimailun ohessa on tarkotus kevyesti totuttaa jalkoja talven isompiin määriin. Eli suurimpana osana päivistä tulee juostua kahteen kertaan, tosin vielä melko maltillisia määriä. Ekat kolme viikkoa anto tehot 8h20min/76km, 10h45min/102km ja 11h10min/104km. Suunnistustakin on tullu harrastettua, tässä pari otosta niistä puuhista:














Vihdin ajoharjotteluradan nurkilla yöllä 6,2km/56min. Kallioilla vähän reippaampaa, muuten kevyesti.

















Brobackassa kevyttä nautiskelua yöllä 5km/48min.
















Kisakalliossa reippaasti (päivällä) 9,6km/80min.

tiistai 1. marraskuuta 2011

Ohi on

Tänään alkaa mun kalenterin mukaan uus reenikausi ja on sitä jo odotettukin. Pääpaino näin alkuun on voimareeneissä, mutta juoksukilsojakin pidetään sopivasti mukana. Talvella olis tarkotus saada aiempaa enemmän juoksua koneeseen, toivottavasti paikat sen kestää. Tänään kävinkin heti salilla kyykyttämässä rautaa, sellanen fiilis jäi että voi pikkasen olla paikat hellinä seuraavina päivinä. Mutta niinhän se aina menee kun lihaskunto kauden mittaan rapistuu käsittämättömän huonoksi.

Kisakausikin tuli päätettyä kauan himoittuun voittoon Ruotsinmaalla. Kaikki osu kohdilleen kun aurauskeppi liiteli pimeässä Mariannelundin illassa varsin miehekkäästi, ja sehän riitti tällä kertaa muille. Tätä yllättävää, mutta kiitollisena vastaanotettua voittoa edelsi yökisa, joka meni näin:
















Ihan hyvä perusjuoksu, pientä haparointia siellä täällä. Ehkä sen pari minuuttia ois voinu pois raapia, mut tyytyväinen oon. Eroa nopeimmillehan tuli 8min, mut eipä se toisaalta yllättäny oman kunnon tietäen.