sunnuntai 25. huhtikuuta 2010

Lapin kesä

Flunssasta selvittiin normaalia helpommalla, tuliki vaan sellanen herkistävä flunssa. Perjantaina mietitytti vielä kun kävin lyhyen suunnistuksen vetäsemässä eikä keuhkot tuntunu toimivan kunnolla reippaassa vauhdissa.

Lauantaina happi kulki kuitenki normaaliin tapaan, joten kisaan pystyin starttaamaan hyvillä mielin. Suunnistus ei kuitenkaan lähteny rullaamaan toivotulla tavalla. Ykkönen löyty toki suoraan, mut epävarmasti peukut pystyssä. Siitä sit alkoki sellane virheiden suma, jolle ei loppua meinannu näkyä, ei sitten millään. Kakkosella vetäsin kompassilla raakasti soiroon, ja vanhan kompassini kirottua päätin ostaa uuden ennen sunnuntain viestiä. Muut virheet oli enemmän tai vähemmän roiskimista sinne päin, enkä aina menny edes sinne päin. Kasilla eroa kärkeen oli yli 3min. Tähänkään ei virheet loppunu, mutta loppumatkalla niitä ei sentään joka rastille tullu, ja maalissa yllätyksekseni huomasin rastiväliaikoja tulostaessani voittaneeni kisan. Vikalla rastilla olin vielä Mikkoa perässä, mut rajulla hurmioituneella kirillä väänsin väkisin edelle. No jos laitetaan se kiri oikeisiin mittasuhteisiin, niin hävisinhän mä Taanilan Henrille 5sek. Käsittämättömän kovaa on jätkä latonu siinä. Mutta yhtä kaikki tää riitti tällä kertaa. Tavote kisaan oli sujuva suoritus, joten millään tavalla ei voi tyytyväinen olla, vaikka voitto mieltä toki lämmittääkin. Reitti löytyy tuttuun tapaan härvelistä.

Lauantain kisassa karsittiin Axun kanssa vikasta paikasta tän päivän viestiin. Halusin alottaa eikä kellään ollu mitään sitä vastaan. Ennen viestiä kävin tuhlaamassa eilisen lahjakortin kompassin ostoon, joten sekin puoli oli nyt kunnossa. Alottajia lähtölistalta kattellessa tulin siihen tulokseen, että siel on kaks miestä kenen tekosia kannattaa vähän tarkkailla, eli Miika ja O-P. Miika vetää sujuvasti, ja O-P juoksee kovaa. Alkukankeuden jälkeen otin paikan letkan kärkipäästä, aattelin etten ketään päästä karkaamaan kovin kauas. Fyysisesti oli helppoa koko matkan, ja kun myös suunnistus toimi moitteettomasti niin mikäs siinä oli rullaillessa. Antille kartta hyvissä asemissa ja sit viestiä seuraamaan. Hyvin jätkät hoiti homman, ja tiukassa loppuratkasussa meille irtos varsin maittava toinen sija. Ja sekös vasta oli mukavaa kun tänään pääs oikeen pitsimissiä halaamaan. Eilen piti palkinto noutaa infosta joten jäi harmillisesti halailut välistä.

Nyt sit palauttelua ja herkistelyä ens viikko, ja sit torstaina Ruottinmaalle. Joukkue vaikuttaa varsin iskukykyiseltä, mutta en sitä paljasta täällä. Sen verran voin omasta osuudesta paljastaa, että perjantain valmistava suunnistusreeni ois hyvä tehä lamppu päässä.

torstai 22. huhtikuuta 2010

kevätlentsu

En päässy Finnspringissä eliittiin, mut ei haittaa koska otin taudin. Jos ois paikka katsastussarjaan irronnu nii vois tää flunssa ottaa päähän vähän enemmän.

Eilen oli jo vähän alkavan flunssan oireita, mut kun ei mitään pahempaa ollu nii työntelin suunnitelman mukaan mäkivetoja. Illalla oli sit kurkku karhee, ja aamulla luonnollisesti kurkku kunnolla kipeenä. Skippasin sit työpäivän ja oon koittanu taltuttaa tautia kotona. Hyvin tuntuu toimivan, ainaki nyt muutaman litran juomisen (alkoholitonta) jälkeen kurkkukipu on poissa, vähän on tukkonen olo kuitenki. Tuleepahan ainaki levättyä, ehkä täs kunto nousee huomaamatta juuri tälläkin hetkellä. Jos ei fiilis tästä heikkene niin eiköhän viikonloppuna oo kaks starttia edessä. Toivottavasti ei flunssa keuhkoihin asti oo kerenny, on meinaa sen verran vauhdikkaan näköstä maastoa luvassa että koneen pitäis olla kunnossa jos mielii pärjätä.

sunnuntai 18. huhtikuuta 2010

Ankkuri

Tänään oli Ankkurirastit. Matkaa 12,7km, ja 1:15 000 kartta käytössä. Ja helmi maasto. Voiko sitä enempää suunnistaja pyytääkään. Suoritus oli hyvä, homma oli koko ajan hanskassa. Parille rastille n.40'' koukut ja sit pienempiä, yhteensä pari minuuttia virhettä. Tai tuli lisäks kasille mennessä paljon käkeen, kun otin huonon reitin. Menin kyllä niin kuin olin suunnitellu, mut jälkeen päin kun karttaa kattoo niin oli se tyhmä valinta.

Fyysisesti meno oli herkempää kuin eilen, joten nauttia pysty koko ajan. Mitään tummumisen merkkejä ei tullu, tollasta rentoa matkavauhtia ois voinu jatkaa pidempäänkin. Toki se matkavauhti on vielä melko vaatimatonta, mutta kyllä se siitä paranee kun saa toistoja alle. Loppuun oli taas miehiä enemmänkin yhessä, mikä luonnollisesti aiheutti parempia väliaikoja. Loppuun päätin että tuun ekana maaliin, ja parille vikalle välille survoin pohjat. Eroa kärkeen tuli vajaa seiska, on se paljon parempi kun eilinen. Ja toki Hramovin päänahka aina lämmittää mieltä. Reitti löytyy härvelistä kun sen sinne kerkeen piirtämään, eli ihan kohta.

Ens viikonloppuna todennäkösesti samanmittanen latu edessä. Ilmottautuneita kun kattelee niin tuskin on mulla asiaa eliittiin. Mut ei siinä mitään, niillä mennään mitä annetaan. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

lauantai 17. huhtikuuta 2010

Hippoliiga

Kisakausi sai alkunsa myös henkilökohtasella puolella. Tää viikko oli tarkotus olla reeniviikko, ja kisat pintiksellä taitoreeneinä. Mut sit ku selvis et pääsen sekä huippuliigaan, että sunnuntain E-pitkään, niin piti vähän passailla. Ajatuksena oli, että tää päivä on sellanen huomiseen valmistava rento ja virheetön suoritus ja huomenna sitten viikonlopun tärkeempi startti. Oon kuitenkin mieleltäni pitkän matkan mies, joten panostus niihin kisoihin.

Passailu reeniohjelmassa ei tuonu mitään kulkua tullessaan, vaan matkanteko oli yhtä tervanjuontia vaikka lähdin poikkeuksellisen rauhassa matkaan. Vitoselle huono reitti, kutoselle minsan koukku ja sit oliki hapokas olo. Niin se yleensä menee, että jos väsyneillä jaloilla suunnistaa, niin sitä jaksaa juostakin tasan niin kauan kun homma sujuu. Nyt ei pitkälle päästy. Siinä sit tein jotain pientä ässää joillakin väleillä, ja neljännentoista rastin huonon lähdön jälkeen huomasin Eman ohittaneen ja viilettävän jo tän päivän jaloille tavoittamattoman matkan päässä edessä. Samaan aikaan kuitenkin ohi pääs parivaljakko Tsaari-Pohjala, joiden kyytiin änkesin väkisin mukaan. Hetken päästä poimittiin myös Ema kyytiin ja tätä rallia jaksoin ennakko-odotuksistani poiketen maaliin asti. Jojossa tultiin, se täytyy myöntää. Oli aika eri vauhtia jätkillä mitä yksin juoksin, rupes jopa aavistuksen masentamaan kesken kisan. Reitin kävin sutasemassa reittihärveliin, ei ihan sellasta viivaa mitä hain.

Käteen jäi 37. sija reilu 5min Paissia hitaampana. Eli ei yhtään mitään. Saas nähä miten huomenna lähtee. Toiveissa ois että pohkeet ois vähän yhteistyökykysemmät, nyt ne on muutaman päivän ollu ihan tuhannen p*skana ja pienetkin nousut rupee hapottamaan. Sujuva suunnistus on myös huomenna tärkein tavote, mut myönnettävä on, että on se suunnistus aika paljon nautinnollisempaa jos jaloilta saa edes pientä apua matkantekoon.

sunnuntai 11. huhtikuuta 2010

Hellurei

Ranskasta kotiuduttiin tällä viikolla myöhään tiistai-iltana. Leiri meni vaihtelevalla menestyksellä. Toisinaan suunnistus tuntui hyvinkin helpolta, välillä sitten tuli isompaa virhettä. Eli perussettiä meikäläiselle. Maastot oli priimaa, hienoimpia kokemuksia oli Clermont Ferrandin vierailu ja sitten yöreeni Potensacissa lähempänä majapaikkaa. Huonoa oli piikkilanka-aidat, joita ei aina nähnyt vauhdissa, sit ku pari kertaa oli törmäilly nii rupes jo tulee vainoharhaseks kun koko ajan piti kattella eteen ettei aidat pääse yllättämään. Reenimäärät jäi maltilliseksi, ei kyllä ollu tarkotuskaan mitään isoa määrää mättää. Kymmenen kokonaista päivää oltiin Millaussa, reenitunteja tuli 20kpl suunnistaen ja juosten.



Reissun jälkeen tein paluun työelämään. Sama duunipaikka kun vuos sitten, eli kouluavustajana eskariluokassa 21h/viikko. Keskiviikko ja torstai meni työn ohella leirin univelkoja pois nukkuen ja kevyesti ulkoillen. Perjantaina juostiin Porkkalassa reilu 3km yöreeni, joka oli samalla yks yönäyttöpaikka Tiomilaan. Luonnollisesti otin koukkua, mut ne jäi vikan rastin minuutin virhettä lukuun ottamatta melko pieniks. Epävarmaa meno kuitenkin oli, siitä ei pääse mihinkään. Juoksu riitti kuitenkin kakkossijaan vajaa 30sek Axua hitaampana.



Nopeesti aika etenee, eilen päästiin jo korkkaamaan kisakausi Kevätyön viestissä. Mulle tarjottiin tokaa osuutta. Homma lähti lapasesta heti alkuun. En saanu minkäänlaista otetta karttaan, rataan ja kikkailuihin ekassa rinteessä. Yleisöpätkän jälkeen suju paremmin, tuli toki sinnekin parit koukeroiset väännettyä. GPS-käyrää voi käydä kattelemassa kisasivuilta, jos kiinnostaa. Vajaa 5min jäin Muukkoselle, joka oli osuuden nopein. Ei siis mikään kovin hyvä suoritus, mut on kausi korkattu joskus huonomminkin. Oli mukava seurailla gepsiteltassa ankkuriosuudella Nixun vakuuttavaa etenemistä, ja kun vielä loppuratkasuissa mies niisti Topin niin ei voi kun hattua nostaa. Viides sija on ihan kelvollinen suoritus, ens viikonloppuna sit polkastaan kausi myös henkilökohtasten kisojen osalta käyntiin. Latailen ehkä jotain karttoja Ranskasta tänne jossain vaiheessa. Tai sit en.