25.

Nyt on taas yks Jukola juostu. Huonoa tuuria ja virheitä mahtu meiän joukkueen suoritukseen turhan paljon. Nixun nilkka oli toki harmillinen tapaus, mutta ois sieltä silti voinut vielä nousta paremmille sijoille. Tässä vaiheessa on syytä katsoa peiliin, oma juoksu oli tohon paikkaan vähintäänkin luokaton. Vaikka 25. sija on omalla kohdalla toiseksi paras sijoitus kyseisessä tapahtumassa, ei se paljoa mieltä lämmitä. Jos kyseinen sija olisi tullut hyvän joukkuesuorituksen jälkeen, ei siihen tietenkään olisi voinut olla kovin pettynyt, mutta nyt se lähinnä vituttaa.

Kelataan vähän filmiä taaksepäin ja kattellaan mitä tuli tehtyä:

Lauantai-iltana sain pakotettua itseni sänkyyn siinä yheksän maissa. Parin tunnin makoilun aikana unessa olin korkeintaan tunnin, sekin on tunti enemmän kuin vuosi takaperin. Harmillisesti kämpässä ei näkynyt urheilukanavaa, joten oli tyytyminen nettiseurantaan. Ennen kisakeskukseen siirtymistä kerkesin seurata Juspon kohtuu hyvän avauksen ja Nixun vähän heikomman juoksun. Siitä sitten kisakeskukseen kattomaan kisan etenemistä. Siellä kuulin Nixun vääntäneen nilkkansa melko pahasti heti ykkösellä, mikä tietysti nostaa miehen suorituksen täysin eri sfääreihin. Itsellekin tuli ehkä aavistus lisää taisteluhenkeä. Ero kärkeen kerkesi kasvaa ennen omaa juoksuani vielä paljon suuremmaksi, yritin kuitenkin olla ajattelematta sitä ja keskittyä olennaiseen. Axun melko hyvän juoksun jälkeen oma kisafiiliskin parani ja yritin ajatella, että vielä voidaan nousta hyville sijoille. Jalatkin tuntuivat parin viikon tauon jälkeen siltä miltä niiden pitääkin kisassa tuntua.

GPS-seurannasta löytyy meikäläisenkin kiemurat.

K-1 Varmasti vasemmalta tien kautta rastille. Jalkojen alle sattunut ura meni hieman liikaa vasemmalle, mutta totesin paremmaksi jatkaa sitä tielle asti kun kerran sille uralle lähdin. Rasti on todella helppo, tiellä katson pari seuraavaa väliä valmiiksi.

1-2 Tielle, tien risteyksestä vasemmalle ja metän läpi purtsille. Taas osuu alle ura joka menee suunnitelmaa enemmän vasemmalle. Jo toinen oravapolkurasti, jopa tämän tason suunnistaja osuu suoraan lipulle.

2-3 Lyhyt väli telkkarille.

3-4 Aukon reunaa polun päähän ja siitä rastikumpare melkein näkyykin jo.

4-5 Uraa pitkin polulle, tällä kertaa alle osuu hyvään suuntaan menevä, mutta melkoisen mutainen ura. Sen verran kuuma yö että jouduin turvautumaan juomapisteen antimiin jo tässä vaiheessa reissua. Rasti on siellä missä pitääkin, joitakin sekunteja olisi voinut nipistää pois menemällä suorempaa rastille.

5-6 Eka väli kun oikeasti juostaan metässä. Helpoltahan sekin näyttää, mäen reunan lähellä soistuvaan notkoon ja siitä oikean puoleisen nyppylän vasenta reunaa nuollen rastille. En kuitenkaan uskalla laskeutua notkoon, vaan luulen olevani mäen reunalla. Kompassi olisi pelastanut tilanteen, mutten sitä ilmeisesti katso. Mikään kohde ei osu kartalle, ja käppäilen rinteessä tovin ennen kuin tajuan tilanteen ja jatkan vihaisesti rastille. Syö miestä.

6-7 Alas suolle ja edellistä virhettä harmitellessa jätän suunnitelman tekemättä. Vähän olisi voinut mennä enemmän oikealta, polun kautta tielle. Rasti näyttää taas helpolta mutta onnistun taas kuluttamaan ylimääräistä aikaa rastinotossa.

7-8 En osaa päättää mistä menen, joten suunnitelma jää vähän puolittaiseksi. Suorempaan ois pitäny tielle mennä, nyt otan turhia nousu- ja tiheikkömetrejä. Tietä tampatessa päätän lähteä oikomaan mutkia, tiedä sitten oliko hyvä ratkaisu. Osun kuitenkin metsäpätkän jälkeen siihen mihin halusinkin. Rastinotto on taas heikkoa laatua, käyn paikantamassa itseni edelliseltä rastilta, ja senkin jälkeen meno rastille on melko varovaista.

8-9 Telkkarille

9-10 Ei mitään reitinvalintavaihtoehtoja, joten suoraan vaan uria etsien. Rastimäen huipun jälkeen usko kompassiin loppuu liian aikaisin, ja teen pienen kaarroksen oikean kautta.

10-11 Tää väli oli aika säälittävää tekemistä. Ois pitäny vaan juosta alhaalla ojan lähellä melkein rastille asti, mutta ei. Hyppään ojan yli melkein heti ja jatkan rinteessä olevaa uraa. En tajua mistään mitään ja seisoskelen vähän väliä ikuisuuksia tuntuvia hetkiä paikallaan. Lopulta tajuan mennä rastille asti. Nyt on jo kohtuu vittuuntunut olo.

11-12 Mietin pitkään reitinvalintaa, ja lopulta valitsen huonomman. Oikeelta polkua ois varmasti ollu nopeempi, ja tajuan sen 150m rastilta lähdön jälkeen etsiessäni turhaan uria huonopohjaisessa maastossa. Lennän turvalleni varmaan 10 kertaa ennen kun pääsen tielle, ja tiellä kone rupee yskimään melko pahasti. Tietä pitkin traktoriuralle ja sitä alas. Viiden polun risteyksessä pysähdyn ja katson, että pitää ottaa oikeanpuoleisin polku alle. Juoksen sitä 50m ja totean että se olikin väärä. Takaspäin ja oikealle polulle. Rastille meneekin sitten sellanen valtatie ettei siltä voi eksyä.

12-13 Polulle oli tarkotus mennä aiemmin, mutta ura menee aikalailla polun suuntasesti, joten se ei heti tule vastaan. Polulla päätän mennä vasemmalta, jälkeen päin katottuna suorempaan ois varmaan ollu nopeempi. Vielä kun teen vähän turhan vinon viivan niin aikaa kuluu taas hukkaan.

13-M Eipä näissä mitään sen kummempaa. Aika leveetä uraa löyty ja rastit tuli vastaan.

Virhettä tuli kolmella välillä paljon, ja lisäks monella välillä vähän. Yhteensä ois varmaan reilu 3min voinu raapia ajasta pois. Se on aika perkeleesti kun kattoo millanen oravapolkurata toi oli. Ei tossa montaa sekuntia ois päivänvalossa pitäny virhettä tehdä. Fyysinen vire oli aika hyvä, mutta yksin juostessa vauhti oli ehkä turhan verkkaista välillä. Tosin lopussa olin aika lopussa, joten en sit tiiä miten ois käyny jos ois kovempaa seuraa ollu mukana. Ikävä kyllä voi sanoa että toi juoksu oli mun tän kevään tason mukainen. Helppoja virheitä on tullu enemmän ku laki sallii, en tiiä mitä niitten kanssa pitäis tehä. Mutta niitä pohditaan sit myöhemmin, nyt on pakko mennä nukkumaan.