lauantai 28. helmikuuta 2009

Kolmannes

Marras-Helmikuu

120 päivää, 218h 35min (~1h 50min/päivä)

-juoksu, 36.1 % (78 h 59 min)
-pyöräily, 14.1 % (30 h 45 min)
-lihaskunto, 13.8 % (30 h 10 min)
-hiihto, 11.4 % (25 h 0 min)
-Pelit, 6.3 % (13 h 45 min)
-suunnistus, 5.2 % (11 h 26 min)
-jte, 4.5 % (9 h 45 min)
-Vesijuoksu, 4.1 % (8 h 55 min)
-vaellus, 3.8 % (8 h 20 min)
-juoksu maastossa, 0.7 % (1 h 30 min)

-PK, 72.4 % (158 h 19 min)
-Lihaskunto, 13.6 % (29 h 50 min)
-VK, 7.2 % (15 h 40 min)
-Pelit, 6.3 % (13 h 45 min)
-MK, 0.5 % (1 h 1 min)

Aika pieni näyttäis toi VK-/MK-reenien osuus olevan. Maaliskuussa onkin tarkoitus nostaa sitä selvästi. Helposti se pitäiski nousta ku on toi Slovenian reissu tuloillaan kohta puoliin. Siellä kuitenki tullee lähes päivittäin otettua jotain reippaampia askeleita. Juoksutekniikkaa oon koittanu pitää viikottain ohjelmassa, tiedä sitten onko siitä mitään tarttunu. Rumalta ja hitaalta mun juoksu edelleen kai näyttää. Hiihtotunnit tuli suurimmaks osaks väännettyä Jämillä. Kai sitä vois vielä pari kertaa suksiaki ulkoiluttaa tänä talvena, sais kyllä mun puolesta jo riittää mokoma urheilumuoto. Juoksun osuus kaikesta reenailusta on ehkä vähän turhan pieni, mut tähän mennessä on joka talvi tullu joku vamma otettua nii nyt oon yrittäny välttää niitä viimeseen asti, ja siksi kuntopyörän selässä on tullu istuskeltua jonkin verran enemmän kuin ehkä olisi tarpeen. Pelejä ois hyvä saada lisää, suurin osa niistä tuli viime vuoden puolella koulussa Vierulla. Ne on hyviä reenejä ja yleensä on vielä kivaakin. Toki kaikki reenaaminen on kivaa niin kauan ku on roppa ehjänä.

Vajaa pari viikkoa kisakauden alkuun. Ja kotimainen kausiki pyörähtää jo reilun kuukauden päästä käyntiin. Nopeesti nää talvet menee. Rupee pikku hiljaa olee ne tärkeimmät reeniviikot tuloillaan kevätkautta silmällä pitäen. Päätavote on edelleen pitää jalat ehjinä ja taudit loitolla, muita tavotteita en tällä palstalla paljastakaan.

keskiviikko 25. helmikuuta 2009

Man mot man

Tän talven testijuoksuissa on tullu katottua vähän liikaakin seittemän vuotta nuoremman pikkuveljen kantapäitä. Ensimmäinen otatus oli Hakunilan uudenvuodenjuoksussa. Kympin lenkistä oli joku 5,5km takana ku Ape ohitti, enkä pystyny vastaamaan hetkeäkään. Ois tehny mieli jättää kesken. Eroa maalissa 22sek Apen hyväks.

Toinen kohtaaminen oli SIF:n 8km testijuoksussa 11.tammikuuta. Siinä matkaa oli taitettu 6km kun jäin. Taas. Eroa maalissa 15sek.

Seuraavan kerran oltiin samalla viivalla Lynxin 8km testissä 24.tammikuuta. Tätä ei ehkä voi laskea, Ape ei liikahtanu pienen flunssan jäljiltä mihinkään ja hyppäs sivuun puolessa välissä. Ehkä siitä voi puolikkaan pisteen mun hyväks laskea.

Viimesin kohtaaminen olikin sitten astetta tiukempi. Paikkana taas Lynxin testireitti Kirkkonummella. Puoleen matkaan asti Ape hönki aiempien juoksujen tyyliin tappituntumalla takana. Kääntöpaikan jälkeen oli aikamoinen henkien taisto, vuorotellen ohiteltiin toisiamme. Monta kertaa kävi jo luovuttaminen mielessä. Kilsa ennen maalia kiristin vauhtia ja Ape jäi vähän, mutta meinas juosta vielä kiinni. Onneks huomasin sen ja pääsin tuulettelemaan maalissa parin sekunnin voittoa.

Kovaahan se ton ikäseks liikkuu, ja meikäläinen taas sitte hiljaa tän ikäseks. Mut toisaalta kun nyt parani Kirkkonummen enkka minuutilla ja otetaan huomioon se, että liikun maastossa (lähes) samaa kilometrivauhtia ku tiellä niin ei oo hätää. Paljon paremmalta näyttää kun aiempina talvina tähän aikaan...

lauantai 21. helmikuuta 2009

Lauantaista lauantaihin

Vaikka kaikki lukijat (=Vili) näkee mun harjotuspäiväkirjaa orienteraressakin, niin laitetaan tänneki jotain näkyviin. Mielestäni aika hyvä kaheksan päivän setti takana:

La 14.2 ap: vedot 3x10', palautukset 3' ja 4,5' (tokassa vedossa pidempi kun en halunnut alottaa vetoa jyrkkään nousuun). yht. 1h 5'
ip: peraa järven jäällä 2h
i:vr 20'+säbää 50'

Su 15.2 2h30' peraa+ 15' hölkät päälle (la ja su leirillä hollolassa)

Ma 16.2 Lepopäivä. vr 20'+ vsk 20'

Ti 17.2 aamulenkki 20'
ap: sulalla asfaltilla vedot 2x10x1'/1'/3'+ verkat. yht. 1h 20'
i: kuntopyörää 40'

Ke 18.2 aamulenkki 20'+vsk 20'
p: kiihtyvävauhtinen pitkä 2h/24,8km+5' jalkojenravisteluhölkät

To 19.2 ap: jte+5x50m+verkat+ vatsalihaksia. yht. 1h
i: Vaipon yöyhteislähtö 7,5km/57.19+ verkat. Lunta oli. yht. 1h 20'

Pe 20.2 aamulenkki 25'
ap: punttiksella keski-/yläkroppaa+ alle juoksumattoa ja päälle kuntopyörää. yht.1h 20'
i: vr 45'

La aamulenkki 25'
ap: Esportissa vetoja, 1x1000m+2x800m+3x600m+4x400m+5x200m. Palautukset 1000m ja 800m/2min, 600m ja 400m/1,5min, 200m/1min. yht. 1h 15'
ip: peraa 1h 55'

8 päivää, 21h 10min.

Akkojen määriä mut so not, kunhan juoksu kulkee. Ja se rupee pikku hiljaa kulkemaanki vähän paremmin. Fyysisten reenien lisäks taitoreeniä suunnistussimulaattorin muodossa on myös tullut jonkun verran (eli paljon) tällä viikolla. Ens viikolla loppuu tää ammattilasurheilijan elämä ja meen töihin. Kesään asti 21h/vko koulunkäyntiavustajan hommia. Sen verran lyhyitä päiviä ettei reenailua häiritse mut turha netissä roikkuminen varmaan vähenee. On kyllä varaaki vähentää sitä.

tiistai 17. helmikuuta 2009

Running Free

Herätyskello soi. Nousen ylös ja kiskon lenkkivaatteet päälle lähteäkseni ulos herättelemään lihaksia päivän vetoharjoitusta varten. 20 minuuttia saa riittää, vaikka määrämiehen mieli huutaisi enemmän. Jalat tuntuvat lepopäivän jäljiltä kevyiltä. Kylmässä pakkassäässä lyhyellä lenkillä ei tule hiki, joten suihku jää väliin ja tyydyn lenkin jälkeen vetämään kuivat (vaatteet päälleni). Aamupala naamaan ja sitten odotellaan päivän reeniä. Ohjelmassa on 2x10x1'/1', sarjapalautuksena 3 minuuttia. Odotus palkitaan noin kello 11.30. Tyytyväisenä vedän jalkaani Nimbusit vanhojen Sarvojen sijaan, koska olen päättänyt juosta vedot sulalla asfaltilla jäisen hiekkatien sijaan. Verrytellessä juoksu tuntuu edelleen hyvältä. Aurinko paistaa, mutta tunnen kylmän tuulen pulleilla poskillani. Ne posket tulevat pienenemään ennen kauden alkua, se on varma. Vetoharjoitus alkaa. Ensimmäisen otan rauhallisemmin tunnustellen päivän todellista virettä. Helpolta tuntuu ja lisään vauhtia seuraavissa vedoissa. Tästä eteenpäin vauhti pysyy melko samana loppuun asti. Harjoituksen loputtua tuntuu, että olisin voinut jatkaa samalla vauhdilla yhä uuteen ja taas uuten vetoon. Tiedän, että tuo vauhti ei tule riittämään mihinkään, mutta olen silti tyytyväinen siihen. Se on kuitenkin paljon parempaa mihin viikko sitten olisin päässyt. Ja se vauhti tulee paranemaan vielä.

torstai 12. helmikuuta 2009

Live After Death

Nopeesti fiilis vaihtelee. Nyt oon tällä viikolla vetäny pelkkää pk-reeniä ja juoksu on kulkenu koko ajan vaan paremmin. Nyt se tuntuu jo ihan normaalilta. Melkeinpä jopa kulkee. No ei nyt sentään liiotella, koskaan en oo mihinkään liikahtanu nii en voi tietää miltä se tuntuu ku kulkee. Joka tapauksessa nyt on taas aika eri fiilis ku muutama päivä takaperin. Lauantaina ois tarkotus viikon tauon jälkeen kokeilla miltä se kovaa juokseminen maistuu.

Kävin tänään pitkästä aikaa suunnistamassa. Hyvinhän ne liput tuntu halkeavan tossa kotimaastossa. Niin mukavaa ku toi hangessa rämpiminen olikin niin rupes kummasti jo odottelemaan kuukauden päästä edessä olevaa kymmenen päivän settiä Sloveniassa. Onneks siihen kuitenki on vielä se kuukausi aikaa, sen verran paljon on kovia reenejä tehtävänä ennen ku uskaltaa Hubmannin kanssa samalle viivalle Lipica openissa lähteä. Rumaa jälkeä siitä tulee joka tapauksessa, mut koitetaan tehä siitä mahdollisimman vähän rumaa...

maanantai 9. helmikuuta 2009

Kuopan reunalla

En tiiä mikä on. Muutaman päivän ollu vähän ihme olo reenaillessa. Lauantaina jouduin jättämään kiihtyvävauhtisen vetoreenin kesken, kun meinas laatta lentää jo hiljasissa vedoissa. Reenin jälkeen oli sellanen olo että tulis kipeeks, mut en tullu. Sykemittarinkin kaivoin kaapin pohjalta pölyttymästä leposykkeitten mittailua varten. Aavistuksen koholla tuo näyttäis olevan (42), mut missä menee raja millon pitäis huolestua? Tänään otin mittarin jopa lenkille mukaan. Vähän oli juostessakin sykkeet korkeemmalla ku tollasessa vauhdissa pitäis. Mut toisaalta syke myös laski nopeesti alamäissä, kai se on hyvä merkki. Yhtä kaikki, kummalliselta se juoksu tuntu tänäänkin. Jotaki on pielessä, ku vaan tietäis mitä. Ei ois aika ottaa mitään monttuja tähän väliin. Ei kai täs auta muu ku ottaa kevyesti muutama ylimääränen päivä ja kattella tilannetta uudestaan. Voin sanoa että syö miestä tällanen, sen verran tiukkaa settiä olin oman pääni menoks seuraavalle kaksviikkoselle suunnitellu.

torstai 5. helmikuuta 2009

Jämi on jumia

Tuli tossa viime viikon loppupuoliskolla mätettyä aikamoinen määräsetti. Oltiin Jämillä reenailemassa perheporukalla. Olin ennen reissua kirjottanut paperille suunnitelman valmiiks, ettei pahasti pääsis karkaamaan käsistä. No, karkas se kuitenkin, melkein 5h tuli harjotuspäiväkirjaan merkattua suunnitelmaa enemmän. Reilu 20h neljään päivään on ehkä vähän turhan paljon, mut mun mielestä on mukavaa välillä heittää aivot narikkaan ja vedellä fiiliksen mukaan. Mahtu sinne yks vetoreeni ja yks vähän reippaampi juoksulenkki pitkien hiihtojen sekaan, ettei ihan puuroks menny.

Jämin lumitilanne oli odotettua heikompi, mut onneks Niinisalon suuntaan pääs tällaselle kuntohiihtäjälle ihan riittävän hyväkuntosta latua työntelemään. Vähän turhan tasanen baana se kyllä oli, mut eipähän tullu liian rankkoja lenkkejä. Kilpavitonenki oli ihan ok, ei sitä kuitenkaan kovin montaa kertaa viittiny näillä rimpulakäsillä vetää. Vähän lisää rankkuutta hiihtoon toi ekana päivänä parit kolhut ottanu suksenpohja. Ei sillon vielä löydetty Niinisalon latua ja matkalle osu "muutamat" vähän heikompikuntoset ladun pätkät. Ei kyllä harmita tippaakaan etten oo hisustaja, vikan päivän reenissä kilpafemmaa hiihdellessä kattelin tulevan viikonlopun uria. Aika mukavasti ne kanervat sieltä esiin työnty.

Sunnuntain jälkeen oli tarkotus pitää kolmen päivän lepojakso. Tiistaina erehdyin kuitenkin menemään Kangasalan reeniin. Menninkäiset ja muut hyppelyt/loikat sai aikaan mukavan tuntusen kireyden takareisiin. Ei ollu mitään herkkua tänään vetoja vedellessä, onneks ei ollu kukaan kattomassa. No, eiköhän se kireys sieltä poistu kun on aikansa siellä muhinu. Toivottavasti viimeistään lauantainks ku on seuraavat vedot edessä...

keskiviikko 4. helmikuuta 2009

ovet auki

No nii, pitihän sitä tällanen tehä ku kaikilla muillaki jo tuntuu olevan. Oon tätä jo jonkun aikaa mielessäni pähkäilly ja nyt tunnen olevani valmis. Eiköhän tänne aika ahkerasti jotain reenailuun ja yltiöpäiseen uhoomiseen liittyviä tekstejä ilmaannu. Tältä erää tää jää tähän, näkyy reeneissä.