tiistai 30. kesäkuuta 2009

Pari reippaampaa

Eilen tuntu sen verran mukavalta jaloissa että päätin lähteä tänään Apen seuraks mäkivetoja vetelemään. Alunperin piti ottaa aamupäivä kevyesti ja illalla kovempaa Kytäjän iltarasteilla, nyt sit tuli kaks vk-reeniä samaan päivään. Molemmat reenit oli kuitenki selkeesti VK:n puolella, ei kai tässä vaiheessa tarvi vielä maukkaa vedellä. Aamupäivällä nykästiin Karskogissa 8 kertaa vajaan kahen minuutin nousu. Jotain 1.52-1.56 olit ajat. Muistelisin et joskus on täysillä temponu ton nousun muutaman sekunnin alle 1.40, eli aika paljon jäi vielä ruuvia kiristettäväks. En tiiä onko tollasesta yksittäisestä mäkivetoreenistä mitään iloa Italiaa ajatellen, mut toivottavasti se vähän totutti lihaksia nousuihin. Ja saattaa olla että käyn samassa mäessä vielä perjantaiaamuna uudemman kerran. Kattellaan miltä huomenna ja torstaina tuntuu.

Illalla sitten oli helmireeni edessä. Jo pelkästään Kytäjän nimen lausuminen tuo veden kielelle. On se vaan niin mahtavaa maastoa. Eli kyseessähän oli iltarastit Kytäjällä ja matkana 5,8km. Reenipaikalle ajellessa aattelin jotta vois vedellä silleen kiihtyvänä, mut sit ku lähtöön hölkkäilin nii päätinki juosta alusta loppuun sellasta mukavaa pintisvauhtia. Ja mukavaahan se oli. Vähän paino reisissä aamun vedot mut ei se fiilistä haitannu. Suunnistuskin oli melko hyvin hallinnassa, ainakin jos vertaa meikäläisen viimesimpiin suorituksiin. Tai melkeinpä koko kevätkauteen. Selkeetä virhettä mukaan mahtu varmaan joku 1,5min. Huomenna sitten pidempää siivua ja torstaina pidempi kuntopiiri. Ja perjantaina sit ehkä mäkeen jos hyvältä tuntuu. Ja sit sinne Italiaan.

maanantai 29. kesäkuuta 2009

Back in Black

Viime viikonloppu vierähti siis Kisakallion urheiluopistolla Turnaus-leirin ohjaajana. Aika rankka viikonloppu oli kaikin puolin, hommaa riitti koko ajan ja illatkin veny sen verran pitkäks ettei nukkuakaan tarvinnu liikoja. Mukavaa oli kuitenkin, ja sehän se tärkeintä on. Hyvin hoiti Jarkko "the animal" Saarinen leirinjohtajan hommat, vaikka vikan päivän seikkailu pääskin vähän venähtämään pitkäks. Lapsetki oli melko kiltisti. Tai en tiiä mitä ne öisin on tehny. Enkä haluakaan tietää. Lauantai-illan tietokilpailussa yks kysymys oli että "millä sijalla ohjaaja Aapo Leskinen tuli vaihtoon viime vuoden Jukolassa (2008)?" Vaihtoehdot oli 2, 14 ja 39. Luottoa tai tietoa ei löytyny, en tiiä vastasko kukaan oikein. Yhen ryhmän keskustelua kuuntelin vierestä, jonku tytön kuulin sanovan johonki väliin että "ei se nyt niin kova oo!". No, se siitä. Ehkä sitä vois joskus mennä uudestaankin vastaaviin hommiin.

Viime viikko vierähti melko hapokkaissa tunnelmissa reenailun puolella, tällä viikolla ois taas tarkotus päästä nautiskelemaan hyvästä harjoittelusta. Tänään futista pelatessa jalat tuntu normaaleilta ekaa kertaa Jukolan jälkeen, joten nyt on aika alkaa urheilemaan kunnolla. Perjantaina yhen jälkeen päivällä lähtee lento kohti Italiaa, sitä ennen kerkee vääntää muutaman hyvän reenipäivän. Italiassa sitten luvassa paljon mäkeä ja toivottavasti myös hyviä suunnistuksia. Tavotteena on jäädä plussan puolelle mun ja Juhiksen vedossa. Viis kisaa edessä, ja joka päivä bisse panoksena. Eihän siinä rikastumaan pääse mut ei niitä kaljoja kiva oo pois antaa kun kerran kaupasta on raahattu. Tällasta tänään.

torstai 25. kesäkuuta 2009

Crescent

Ei taas jaksais tällasista tapauksista mitään kirjotella. Tän hetken tason mukainen suoritus. Ja se taso on tällä hetkellä säälittävän alhaalla.

Reissu ei lähteny kovin hyvin liikkeelle, kun auto seiso KehäIII:n ruuhkassa paikallaan reilu 20min ja luultiin jo ettei keritä kisoihin. Onneks otettiin sit uus reitti Tampereen tielle ja kisapaikallekin ehdittiin hyvissä ajoin 40min ennen starttia. Jalat oli totutun kankeet, eikä alkuverkkakaan tuonut mitään uutta siihen tilanteeseen.

Heti kellon piipattua juoksu tuntu kuitenkin melko hyvältä, ja fiiliskin parani sen myötä. Pari ekaa rastia löyty hyvin, jotain sekunteja ois saanu pois mut ei niitä lasketa tällä tasolla. Kolmoselle tulin melkein rastille, sit näin jonku jyrkänteen jota ei kartassa ollu ja olin varma että se pitäis olla kartalla. Paikansin sitten itseni väärin jyrkänteen perusteella ja pyörähdin puoltoista minuuttia. Se kisa loppu sitten mun osalta siihen. Ei vaan löydy enää motukkaa jos 4km kisassa tekee ison koukun alkuun. Neloselle mennessä lisäsin vauhtia ja juoksin ihan minne sattuu, sen jälkee tuliki sit sellanen virheistä johtuva väsymys enkä enää jaksanu polkea, eipä nyt nii hirveesti kiinnostanukaan. Loppumatkalla otin vielä isosti koukkuakin. Neljä minsaa ois varmaa helposti lohjennu ajasta virheillä, sit ku vielä ekojen koukkujen jälkee vauhti oli mitä oli nii ihmeen vähän tuli ero kärkeen. Siis paljonhan sitä tuli mut odotin tolla suorituksella paljon isompaa eroa.

Aika pitkään tuntuu ottavan juhannuksesta palautuminen. Juoksu tuntuu PK-lenkeilläkin melko raskaalta päivästä toiseen. Mut lepäämään en vielä ala, jos sama meno jatkuu ens viikolla nii sit kyl pitää ottaa muutaman päivän kunnon lepohetki ennen Italiaan lähtöä. Huomisesta viikon päästä lähetään, rupee jo polttelemaan... Nii ja huomenna pitäis vääntäytyä Kisakallioon Turnaus-leirille ohjaajaks. Sellasta. Eiköhän kaikki tullu sanottua.

tiistai 23. kesäkuuta 2009

Juhannus

Nyt on jo tovi vierähtäny juhannuksesta, joten vois siitä jotain kirjottaakin. Siis siitä suunnistusosiosta, jälkipeleistä ei tarvikaan mitään mainita. Hommahan polkaistiin käyntiin perjantaiaamuna Luhalahden koululla siinä yheksän aikoihin, tässä vaiheessa joukkueen vahvuuteen kuului edelleen mun lisäks vaan Von Metsälä Brothers. Meidän onneksi Team Mäksä hajotettiin, ja arvonnan jälkeen neljänneksi juoksijaksi saimme El Macon, tuon varmaakin varmemman viestimiehen AngA:sta. Tämähän tarkoitti sitä, että olemme kunnolla mukana kisassa, eikä tarvitse mitään ek:n maksimiaikoja ottaa miehistön lepäilyn takia. Kartat ja tulokset löytyy kisasivuilta.

EK1-Särkijärvi 1,4km: Vähän turhan kovaa tuli juostua eka etappi. Ykköselle otin melkein puolen minuutin koukunkin. +44sek oman hajonnan nopeimpaan (Larionov)

EK2-Nisunperä 1,7km: Pientä haparointia monelle rastille. Ehkä joku 45sek yhteensä. +43sek tappiota Amalle

EK3-Väinänvuori 3,1km: Tää oli mun heikoin lenkki. Kakkoselle eksyin eikä seuraava välikään kovin vahvasti menny. Varmaan kolmonen koukkua. +3.56 turpaan Dinskiltä. Nii ja Rantalan Mariallekin hävisin, prkl.

EK4-Väinänvuori2: Jo oli aikakin laittaa mies vaihtopenkille.

EK5-Tevaniemi 1,8km: Suunnistuksellisesti melko hyvä. Ehkä vajaa 30sek ois saanu pois. Fyysisesti aika tummaa. +35sek Larionov

EK6-Ikaalisten Kylpylä 1,7km: Rinttiä siis tarjolla. Ykköselle 15sek kun en uskonut että ois sama rasti Juspon kanssa. Loppu puhtaasti. +35sek Minsaan.

Tähän väliin järjestäjät anto yli tunnin tauon, joten Rollsin kautta jatkettiin Jämille päin.

EK7-Niiniharju 2,5km: Nousua oli vissiin joku 60m, eli ei ihan kevyt pätkä. Muutama sekunti siellä täällä meni hukkaan mut ei oikeestaan mitään oikeita virheitä. Silti +55sek Väreelle. Aika hapoilla rupes olee jo tässä.

EK8-Jämi 2,5km: Nopein ek. Piti levätä tää mut päästin Macon lepäämään. Kakkoselle otin 15sek koukun ku Juspon perässä kävin hämäysrastilla. Muuten puhtaasti ja hapokkaasti. +1.10 Mäksään.

EK9-Vaarinneva 2,0km: Suo-ek. Tätä odottelin innokkaana jo aamusta alkaen. Innokkuus loppu siihen ku otin ekat askeleet suolla. Molemmat pohkeet kramppiin, jouduin kävelemään melkein koko suo-osion. Ja vikan rastin jälkeen piti jäädä venyttelemään vaikka oli kangasta tarjolla. Ykköselle otin pienen koukun, ehkä joku 20sek. Eroa Dinskiin jäätävät 3.30.

EK10-Koirikuono: Partio-ek. Eli kaikki neljä mukana. Jako epäonnistu melko pahasti, tultiin Macon kanssa paljon ennen Juspoa ja Tumppia.

EK11-Vatula 2,0km: Tää mun piti taas levätä mut Tumpin naama oli sen verran valkonen partion jälkeen että armahdin miestä. Aika perkeleen hapoilla olin. Vitoselle pieni koukku mut ei montaa sekuntia menny siihen. +41sek Amaan.

EK12-Ulvaanharju 3,1km: Takaa-ajolähtönä, oltiin 15sek Terää perässä ennen tätä. Viimesen miehen maalintulo ratkas sijan, ja Tumppi jätti Oikarisen faijan selkeesti taakse joten 4.sija tuli kisasta. Omaan suoritukseen vikassa etapissa ei mitään virheitä mahtunu, eroa tuli nopeimpaan (Väre) silti 1.27.

Huhhuh, olipahan rankkaa. Kisavauhtista suunnistusta yhteensä n.24km ja vähän alle 2h 22min. Palautuminen on ollu odotetun hidasta, mut parempaan päin menty joka päivä. Nyt täytyy koittaa saada vähän perusreeniä koneeseen ennen ku lähetään Italiaan ens viikon perjantaina. Siellä sitten nautiskellaan suunnistuksesta ja JWOC:n seurailusta.

keskiviikko 17. kesäkuuta 2009

Jussiajelut

Täällä kun käy varmasti väkeä kuin pipoa, niin laitetaan tänne tieto siitä että Lynxin jengissä on paikka vapaana. Tällä hetkellä joukkueessa on mun lisäks Metsälän veljekset, joten kovaan jengiin pääsis mukaan. Viimeisen miehen/naisen valinta tapahtuu ennen kaikkea pärstäkertoimen mukaan, ilmottautumisia odotellaan...

tiistai 16. kesäkuuta 2009

Puoliaika

Tällä viikolla ohjelmassa on jonkun näkönen lyhyt ylimenokausi. Lepäillään ja ladataan akkuja ennen kesän reenikauden alkua. Lepoviikon ainoana kovana reeninä on juhannusajot, jossa Lynxin joukkueen kokoonpano on vähän vielä auki. Ens viikolla palataan sitten sorvin ääreen. Tärkeimpinä reeneinä alkuun on voimareenit. Aattelin alotella ihan vaan normikuntopiireillä, ja sitten siirtyä lajinomaisempaan voimaharjotteluun. Hyvä mäkijakso tulee heinäkuun alkuun, kun lähetään perhereissulle Italian rastiviikkoa juoksemaan. Lisää mäkireeniä on ehkä tiedossa elokuussa, jos Heinin kanssa lähetään tunturisuunnistukseen. Vois olla aika hieno reissu. Taitoreenejä täytyy myös kesän aikana tehdä paljon, sen verran hukassa on taitopuoli ollut tänä keväänä. Ens viikolla vois ehkä käydä Crescentin juoksemassa taitoreenikauden avausetappina, vähän polttelis päästä kisailemaan kun on hyvät kisasuoritukset jääny tänä vuonna tekemättä.

Keväällä on tosiaan tullu aika paskoja juoksuja. Hyviä suunnistuksia on ainoastaan Raseborgin kisa ja Finnspring-viesti. Se on aika vähän. Nii ja Prisma-Rastit, jossa juoksin väärän sarjan radan. Ra-Vin keskimatka oli vähän jotain sinnepäin, muttei kuitenkaan ihan. Missä vika sitten on ollut? Tärkein asia on keskittyminen. Se on aina ollut mun kompastuskivi, nyt siinä on ehkä ollut vielä aiempaa enemmän ongelmia. Toinen on ollut liian kova yritys. Jos kisoja lähetään voittamaan, ei siitä yleensä hyvä seuraa. Fyysinen vire on vaihdellut kohtalaisen paljon kauden aikana, mikä osittain on aiheuttanut yllä mainittuja ongelmia. Vanha totuushan kuitenkin on se, ettei sille asialle enää kisapäivänä voi mitään tehdä. Se täytyy pitää mielessä tästä eteenpäin. Uskon, että kesän aikana voi saada melkoisen muutoksen aikaan suunnistupuolella. Vauhtiakin pitää saada paljon lisää, mutta taitopuoleen täytyy nyt keskittyä paljon aiempaa enemmän. Syyskuun kuudenteen päivään on onneksi vielä pitkä aika...

sunnuntai 14. kesäkuuta 2009

25.

Nyt on taas yks Jukola juostu. Huonoa tuuria ja virheitä mahtu meiän joukkueen suoritukseen turhan paljon. Nixun nilkka oli toki harmillinen tapaus, mutta ois sieltä silti voinut vielä nousta paremmille sijoille. Tässä vaiheessa on syytä katsoa peiliin, oma juoksu oli tohon paikkaan vähintäänkin luokaton. Vaikka 25. sija on omalla kohdalla toiseksi paras sijoitus kyseisessä tapahtumassa, ei se paljoa mieltä lämmitä. Jos kyseinen sija olisi tullut hyvän joukkuesuorituksen jälkeen, ei siihen tietenkään olisi voinut olla kovin pettynyt, mutta nyt se lähinnä vituttaa.

Kelataan vähän filmiä taaksepäin ja kattellaan mitä tuli tehtyä:

Lauantai-iltana sain pakotettua itseni sänkyyn siinä yheksän maissa. Parin tunnin makoilun aikana unessa olin korkeintaan tunnin, sekin on tunti enemmän kuin vuosi takaperin. Harmillisesti kämpässä ei näkynyt urheilukanavaa, joten oli tyytyminen nettiseurantaan. Ennen kisakeskukseen siirtymistä kerkesin seurata Juspon kohtuu hyvän avauksen ja Nixun vähän heikomman juoksun. Siitä sitten kisakeskukseen kattomaan kisan etenemistä. Siellä kuulin Nixun vääntäneen nilkkansa melko pahasti heti ykkösellä, mikä tietysti nostaa miehen suorituksen täysin eri sfääreihin. Itsellekin tuli ehkä aavistus lisää taisteluhenkeä. Ero kärkeen kerkesi kasvaa ennen omaa juoksuani vielä paljon suuremmaksi, yritin kuitenkin olla ajattelematta sitä ja keskittyä olennaiseen. Axun melko hyvän juoksun jälkeen oma kisafiiliskin parani ja yritin ajatella, että vielä voidaan nousta hyville sijoille. Jalatkin tuntuivat parin viikon tauon jälkeen siltä miltä niiden pitääkin kisassa tuntua.

GPS-seurannasta löytyy meikäläisenkin kiemurat.

K-1 Varmasti vasemmalta tien kautta rastille. Jalkojen alle sattunut ura meni hieman liikaa vasemmalle, mutta totesin paremmaksi jatkaa sitä tielle asti kun kerran sille uralle lähdin. Rasti on todella helppo, tiellä katson pari seuraavaa väliä valmiiksi.

1-2 Tielle, tien risteyksestä vasemmalle ja metän läpi purtsille. Taas osuu alle ura joka menee suunnitelmaa enemmän vasemmalle. Jo toinen oravapolkurasti, jopa tämän tason suunnistaja osuu suoraan lipulle.

2-3 Lyhyt väli telkkarille.

3-4 Aukon reunaa polun päähän ja siitä rastikumpare melkein näkyykin jo.

4-5 Uraa pitkin polulle, tällä kertaa alle osuu hyvään suuntaan menevä, mutta melkoisen mutainen ura. Sen verran kuuma yö että jouduin turvautumaan juomapisteen antimiin jo tässä vaiheessa reissua. Rasti on siellä missä pitääkin, joitakin sekunteja olisi voinut nipistää pois menemällä suorempaa rastille.

5-6 Eka väli kun oikeasti juostaan metässä. Helpoltahan sekin näyttää, mäen reunan lähellä soistuvaan notkoon ja siitä oikean puoleisen nyppylän vasenta reunaa nuollen rastille. En kuitenkaan uskalla laskeutua notkoon, vaan luulen olevani mäen reunalla. Kompassi olisi pelastanut tilanteen, mutten sitä ilmeisesti katso. Mikään kohde ei osu kartalle, ja käppäilen rinteessä tovin ennen kuin tajuan tilanteen ja jatkan vihaisesti rastille. Syö miestä.

6-7 Alas suolle ja edellistä virhettä harmitellessa jätän suunnitelman tekemättä. Vähän olisi voinut mennä enemmän oikealta, polun kautta tielle. Rasti näyttää taas helpolta mutta onnistun taas kuluttamaan ylimääräistä aikaa rastinotossa.

7-8 En osaa päättää mistä menen, joten suunnitelma jää vähän puolittaiseksi. Suorempaan ois pitäny tielle mennä, nyt otan turhia nousu- ja tiheikkömetrejä. Tietä tampatessa päätän lähteä oikomaan mutkia, tiedä sitten oliko hyvä ratkaisu. Osun kuitenkin metsäpätkän jälkeen siihen mihin halusinkin. Rastinotto on taas heikkoa laatua, käyn paikantamassa itseni edelliseltä rastilta, ja senkin jälkeen meno rastille on melko varovaista.

8-9 Telkkarille

9-10 Ei mitään reitinvalintavaihtoehtoja, joten suoraan vaan uria etsien. Rastimäen huipun jälkeen usko kompassiin loppuu liian aikaisin, ja teen pienen kaarroksen oikean kautta.

10-11 Tää väli oli aika säälittävää tekemistä. Ois pitäny vaan juosta alhaalla ojan lähellä melkein rastille asti, mutta ei. Hyppään ojan yli melkein heti ja jatkan rinteessä olevaa uraa. En tajua mistään mitään ja seisoskelen vähän väliä ikuisuuksia tuntuvia hetkiä paikallaan. Lopulta tajuan mennä rastille asti. Nyt on jo kohtuu vittuuntunut olo.

11-12 Mietin pitkään reitinvalintaa, ja lopulta valitsen huonomman. Oikeelta polkua ois varmasti ollu nopeempi, ja tajuan sen 150m rastilta lähdön jälkeen etsiessäni turhaan uria huonopohjaisessa maastossa. Lennän turvalleni varmaan 10 kertaa ennen kun pääsen tielle, ja tiellä kone rupee yskimään melko pahasti. Tietä pitkin traktoriuralle ja sitä alas. Viiden polun risteyksessä pysähdyn ja katson, että pitää ottaa oikeanpuoleisin polku alle. Juoksen sitä 50m ja totean että se olikin väärä. Takaspäin ja oikealle polulle. Rastille meneekin sitten sellanen valtatie ettei siltä voi eksyä.

12-13 Polulle oli tarkotus mennä aiemmin, mutta ura menee aikalailla polun suuntasesti, joten se ei heti tule vastaan. Polulla päätän mennä vasemmalta, jälkeen päin katottuna suorempaan ois varmaan ollu nopeempi. Vielä kun teen vähän turhan vinon viivan niin aikaa kuluu taas hukkaan.

13-M Eipä näissä mitään sen kummempaa. Aika leveetä uraa löyty ja rastit tuli vastaan.

Virhettä tuli kolmella välillä paljon, ja lisäks monella välillä vähän. Yhteensä ois varmaan reilu 3min voinu raapia ajasta pois. Se on aika perkeleesti kun kattoo millanen oravapolkurata toi oli. Ei tossa montaa sekuntia ois päivänvalossa pitäny virhettä tehdä. Fyysinen vire oli aika hyvä, mutta yksin juostessa vauhti oli ehkä turhan verkkaista välillä. Tosin lopussa olin aika lopussa, joten en sit tiiä miten ois käyny jos ois kovempaa seuraa ollu mukana. Ikävä kyllä voi sanoa että toi juoksu oli mun tän kevään tason mukainen. Helppoja virheitä on tullu enemmän ku laki sallii, en tiiä mitä niitten kanssa pitäis tehä. Mutta niitä pohditaan sit myöhemmin, nyt on pakko mennä nukkumaan.

keskiviikko 10. kesäkuuta 2009

Forssan kautta Mikkeliin

Huomenna mennään viimeistelemään Jukolakuntoa Forssa Gameksiin. Kyseisiin karkeloihin oon muutaman kerran aiemminkin osallistunut, tästä lähetään parantamaan:

2004: (H21B) Aapo Leskinen Lynx Kesk.

2006: 147. Aapo Leskinen Lynx 31.28 +8.34

2008: 72. Aapo Leskinen Lynx FIN 28.11 +5.44


Eli vahvasti on tuloskäyrä ollut ylöspäin, nähtäväksi jää jatkuuko nousu tänäkin vuonna. Jos nyt kerrankin malttais juosta sellasen rennon perusjuoksun, eikä lähteä tavottelemaan mitään oman tason yläpuolella olevia sijotuksia. Lähtöaika on loistavasti vajaa 30min kynnyksen sulkeutumisen jälkeen, joten siitä ei ainakaan jää kiinni.

Forssasta matkataan sitten suoraan yöks Jukolamajotukseen, tuttu paikka leiriltä kuukauden takaa. Perjantaina vois heittää jonkun kevyen mallibaanan ja sit jalat kattoon. Joukkueen tilanne vaikuttaa hyvältä, saa nähä mihin tänä vuonna riittää.

tiistai 9. kesäkuuta 2009

Penkkiurheilua

Tänään on päivä menny lepposasti suunnistuksen merkeissä. Aamulle yheksältä ylös, aamulenkki ja aamupala ja sitten netin äärelle. Koko päivä onlinena PM-kisojen seurailua, just ja just maltto välillä käydä keittiön puolella syömässä. Sit ku nettiseuranta loppu, alko telkkarista miesten kisa. Onneks miesten kisan jälkee tuli tunnin tauko ennen naisten kisaa niin kerkes käydä vetoreenin heittämässä. Jalat lupailee hyvää Forssaan ja Jukolaan, keuhkot vielä vähän potkii vastaan. Ihmettelen kyllä miks keuhkoissa tuntuu niin huonolta ku on sadelluki melko paljon. Onhan ne nyt jo selkeesti paremmat ku lauantaina, joten eipä tässä huolestua tarvi.

Meni näköjään aika mettään mun veikkaukset eilen, osu siellä joku sentään oikeelle sijalle. Ruottalaiset on kyllä ollu harmillisen kovia. Pistetääs samanlainen veikkaus huomiselle.

M20: No nyt loppuu ruotsalaisten voittokulku. Voitto menee Pikku-Hubmannille, toinen on Kyburz ja kolmas Liukkosen Kalu. Muita suomalaisia ei kympin joukkoon.

W20: Lönnkvist hoitelee tänkin, oli sen verran vakuuttava tänään. Klingenberg on toinen ja Ida Bobach kolmas. Kympin joukkoon ehkä vois pari suomalaista mahtua. Sanotaan vaikka Heini ja Tuulia.

M21: Tää on helppo. Tuoppi vie, muut vikisee. Emil on toinen ja Merz kolmas. Top kybään Vöörin Tero ja Nandi. Ja Lynxiläisistä BJ.

W21: Jansson oli kova tänään. Huomen mitaleilla mut ei voita. Minna vie, Jansson on toinen ja Anni-Maija kolmas. Katri ja Merja kympin joukkoon.

Se on siinä, ei muuta ku panokset pöytään.

maanantai 8. kesäkuuta 2009

PM-keskari

Huomenna juostaan PM-keskimatka. Kirjotan tähän valmiiksi huomisen kisan käsikirjoituksen, jottei jokaisen tarvitse koko päivää netin ääressä onlinea seurata.

M21: Tasainen kilpailu loppuun saakka. Huonon viestijuoksun sisuunnuttama Tero Föhr vie voiton. Mr Middle Distance TG jää lopun pienen koukun takia hopealle, 7 sekuntia Terosta jääneenä. Pronssinen mitali pujotetaan Peter Öbergin kaulaan, eroa kärkeen tulee 16 sekuntia. Seuraavilla sijoilla nähdään Merz, Sirmais ja Hubmann. Kympin joukkoon suomalaisista tunkeutuu lisäksi Jörgen Wickholm. (Tilanne voi muuttua, jos Ikonen ja Novikov ovat pelikuntoisia.)

W21: Naisissa voitto menee Simonelle. Merja ottaa hopeeta ja Jansson pronssia. Minna jää muutaman sekuntin mitalista ja on neljäs. Kympin joukkoon suomalaisista mahtuu vielä Lindeqvist ja Leskinen.

M20: Täältä tulee ehkä hieman yllättäen suomalaisvoitto. Vili vie mestaruuden, Martin Regborn on toinen ja Bergmanin Gusse kolmas. Kympin joukkoon Lehtola ja Taivainen.

W20: Tää onkin paha veikata kun en näitä tyttöjä niin hyvin tiedä. Lönnkvist voittaa jos on terve. Venla on toinen ja Forsberg kolmas. Kympin joukossa Liikanen ja Papinsaari.

Sellanen rivi huomiselle, katotaan osuuko ykskään.

sunnuntai 7. kesäkuuta 2009

Ankkuri, Part 2

Tänään jalat lupaili jo parempaa menoa, keuhkot edelleen varsinkin alkumatkalla aika huonona. Suunnistus oli tänään vielä enemmän hukassa ku eilen. Ykköselle minsa, kakkoselle kaks, kolmoselle kaks ja neloselle minsa. Ei hyvää päivää. Vitoselle selvisin pikku koukulla, kutonen löyty hiljasella vauhdilla suoraan. Kutoselta juoksin 100m seiskalle päin ja aloin miettimään onko tässä mitään järkeä. Tulin siihen tulokseen että ei, ja käppäilin tietä pitkin pois... Eipä muuta.

lauantai 6. kesäkuuta 2009

Ankkuri, Part 1

Kisapaikalle joskus kybän pintaan PM-kisoja seurailemaan. Vähän oisin toivonu aikasempaa lähtöä itelleni, jottei pelipaikalla ois tarvinnu 5,5 tuntia kärvistellä ennen kun verkkaamaan kehtas lähteä. Ennen lähtöä ei mikään huippufiilis ollu, vasen takareisin kirras vastaan siihen malliin että buranaan joutu turvautumaan. Verkkaillessa kulkukaan ei hääviltä tuntunu...

(Reitti löytyy härvelistä)
K-1 Heti ekoista askeleista tiesin, että tänään ei kulje. Yritin kuitenkin väkisin työstää menemään. K:lle noustessa suunnittelin juoksevani oikealta ajouraa tienpäähän, mutta ajauduin kuitenkin suorempaan reittiin. Pientä ylimääräistä mutkaa tuli mutta rasti löyty suoraan. +10sek

1-2 Ykkösvälillä mietin pitkään kummalta puolelta kierrän kakkoselle. Päädyin oikean puoleiseen valintaan, ei muuta kuin kompassilla tiheikön ja suon reunaan. Luulen oikeasti katsovani kompassia, mutta todellisuudessa näin ei tapahdu. Juoksen aivan liikaa oikealle ja pohdin hetken aikaa tekemisiäni. Uutena suunnitelmana on juosta loppuväli viivaa pitkin. Juoksen kuitenkin aavistuksen liian pitkään rastimäkeä edeltävää mäkeä, ja kaarran rastille oikealta selkeiden pistekumpareiden avustuksella. +60sek

2-3 En oikein keksi mitä välillä pitäisi tehdä, joten menen melko suoraan tiheikön läpi. Pientä epäröintiä rastia edeltävällä avokalliolla mutta lippu halkeaa melko vaivattomasti.

3-4 Kompassilla sinne päin, turhaa pysähtelyä välillä melko paljon. Meinaan vielä vetästä rastin yli ohi mutta huomaan tilanteen ennen kuin kunnon virhettä ehtii syntyä. +10sek

4-5 Toinen pidempi väli. Päätän vetää vasemmalta. Tulen kuitenkin mäen jälkeen tummanvihreälle hieman liian oikealle, joten vaihdan reitin oikeanpuoleiseen valintaan. Seuraavat puoli kilometriä menee ilman sen suurempia ajatuksia, ja joudun lopulta pysähtymään vihreällä menevän pienen ojan kohdalla varmistamaan tilanteen. Paikannan itseni nopeasti, ja lähden ryömimään suunnilleen oikeaan suuntaan. Kisafiilis on todella alhaalla. Keuhkoja polttaa, jalat ei vie mihinkään ja takareisikin muistuttaa olemassa olostaan. Yritän unohtaa nämä pikkuseikat, ja keskittyä itse tekemiseen. Saan itseni jälleen kiinni kun näen pienen suon, jossa on kivi. Siitä kompassia katsomatta kovaa "sinne päin". Vedän kuitenkin liikaa vasemmalle ja hetken keräiltyäni lähden sinne missä rasti on. +2.15

5-6 Yritän ajatella, että huomenna voidaan vielä korjata nämä virheet hyvällä juoksulla. Keskittyminen onkin tällä välillä sellaista kun pitääkin, ja könyän rastille varmasti jyrkänteen kautta.

6-7 Lähtösuunta rastilta on heikohko, joten päätän nousta mäen päälle hyvää alustaa hakemaan. Tällä välillä toteutus pitäisi olla melko helppoa, mutta pää on tyhjää täynnä. Käyn turhaan tarkistamassa josko oma lippu löytyisi reilu 100m aiemmin kuin missä se on. Ei löydy, joten jatkan matkaa rastille. +15sek

7-8 Kaikki kohteet tulee vastaan niin kuin olen ajatellutkin, joten ei ongelmia.

8-9 Alkuun huonosti(?) mäkeä kiertäen ja rastin lähellä turhaa pysähtelyä, mutta ehkei tästä virhesekunteja tarvi merkata.

9-10 Jonkun sipoon kaverin perään, vaikken tiedä onko kyseinen mies samassa sarjassa. Tiedän kuitenkin missä mennään, joten käännän rastille sipoon paidan jatkaessa pienen lisäkierroksen.

10-11 Näköjään viitotuksen alkukaan ei välttämättä löydy aina suoraan. Lähden liikaa vasemmalle tietäen sen, mutta menen silti. Siitä vähän epävarmasti kaartaen rastille. +10sek

11-12 Viitotusta tielle ja tien yli isolle uralle. Rastia edeltävien jyrkänteiden kohdalla päätän lähteä vielä kiertämään oikealta, mutten osaa. Rasti on ylempänä kuin luulen, mutta epävarmana kävelen kuitenkin lipulle. +20sek

12-13 Ei menny tääkään hyvin. Meinaan mennä pellon laitaan liian aikaisin, mutta palaan takaisin uralle. Huono lopetus huonolle kisalle.

Virhettä merkkautin suoritukseen 4min 20sek. Se on melko paljon tollaselle suht simppelille vitosen radalle. Kulku oli jäätävän huono, mutten sen syyksi laita mitään. Enemmänkin suoritukseen vaikutti se, että olin ollut kisapaikalla noin 6h ennen omaa lähtöäni. Eihän se mikään oikea selitys ole, mutta lähtiessä pää oli tyhjä. Ajatukset ei karkaillu normaaliin tapaan muihin asioihin, en vaan yksinkertaisesti ajatellut mitään. Turha sitä sen enempää on lähteä mietiskelemään, paska mikä paska. Huomenna juoksen kovempaa ja suunnistan paremmin. Ja jos joku asia on varma niin se on silloin ihan varma.

torstai 4. kesäkuuta 2009

Elämää

Hiljasta on pidelly blogissa lähiaikoina. Ei kuitenkaan mitään betoniblogin tasoista pölyttymistä. Tätä kirjottaessani istuskelen junassa kotia kohti Kangasalan vierailun jälkeen. Eilen kävin Kangasalan ylpeydessä, Ponsassa, osallistumassa av-reeniin. Kolme kappaletta jotain parin kilsan vetoja oli Taini piirelly kolmelle 5cm*5cm-kokoselle kartalle. Vähän oli vaikeuksia saada selvää missä ratapainatus menee ku oli käyrät melkein yhtä punasia kun se ratapainatus. Ja pimeetäkin oli. Ja kylmä. Reeni meni kuitenkin kohtuu hyvin, yhen minuutin kuprun väänsin tokassa vedossa mutta muuten homma oli hanskassa. Jalat ei kovin hyvin eteenpäin vieny, melko kankeeta oli. Jonkun vetoreenin vois vielä heittää ennen Jukolaa.

Viime viikonloppuna kilpailtiin myös jonkun näköiset juoksukisat Kokkolassa. Kyseiset kissanristiäiset kantoivat nimeä SM-Sprint. Keuhkot oli koko viikon melko huonona pölyjen ansiosta, joten en mitään ihmeellistä siltä reissulta odottanu. Aattelin kuitenkin että finaaliin vois päästä kun metsää piti kai karsinnassa olla sellanen 40 prosenttia. Eihän siellä juurikaan mettää ollu, ja muutenkin karsintarata oli pelkkää juoksua. Onnistuin noinkin helpolla radalla tekemään n.20 sekuntia koukkua ja finaalipaikka jäi seittemän sekunnin päähän. Juoksukin oli vähän turhan pehmeetä, ois pitäny agressiivisemmin edetä ku oli niin selkeetä. Oishan se ollu kiva päästä finaaliin, mutta ei se paljoa jääny kaivelemaan. Ei mulla siellä finaalissa ois kuitenkaan mitään jakoa ollu. Betonifinaalilta odotin vähän enemmän, nyt puolesta välistä asti sai juosta melko pitkälti samoja polkuja kun karsinnassa. Siinä tuli puolitettua karsinnan virhemäärä, joten ei ois Lindeqvistin aikaan päässy puhtaallakaan (+29sek). Tulipahan hyvää MK-reeniä Jukoa ajatellen, siellä pitäis sitten liikahtaa selvästi kovempaa kun Kokkolassa.

Ennen Jukolaa on vielä kolme skabaa edessä. On Forssa-Gamekset, ja nyt viikonloppuna Runkkarirastit Salossa. Eliittiin olin taas Saloon ilmottautunu, mutta ei ollu taaskaan sinne asiaa. Harmi, ois tarvinnu hyviä rankipisteitä jotta pääsis Finillä juoksemaan Eliitissä ne pari päivää mihin oon ilmottautunu. A-sarjan lähtölistaa kun katoin niin ei sieltä mitään huippupisteitä taida irrota vaikka voittais. Koitetaan nyt kuitenkin voittaa, helppoa se ei koskaan oo vaikkei mitään nimimiehiä viivalla oiskaan. Forssasta sit haetaan ne hyvät rankipisteet.