perjantai 29. tammikuuta 2010

Pakollinen paha

Nyt on lepäilty huolella reissun jälkeen ja koitettu pysyä terveenä. Vielä ei ainakaan oo tauti iskeny, vaikka nokka vähän vuotaaki välillä. Mulla kyllä nenä vuotaa aina vähän läpi talven, joten ei se mikään flunssan merkki edes ole. Lepääminen on tylsää hommaa. Sitten ku vielä tietää sen, että lepojakson jälkeen eka kova reeni on aina täyttä tuskaa, niin ei nää lepohommat oikeen huvittais. Mut pakko kai se on, oon kuullu että se tekee hyvää. Ja kai sitä muutki harrastaa, paitsi Oma.

Eilen koitin herätellä lihaksistoa vetämällä rennosti lyhyitä vetoja, 10x1min/1min ja 10x30sek/30sek. Aattelin että se tois vähän lisää terävyyttä tän päivän reeniin. En tiedä toiko vaiko ei, mut ei se hyvältä tuntunu tänään. Ajatuksena oli juosta kovia tonneja 5kpl. Ja mieluummin vaikka vähän kiihtyvillä vauhdeilla. Aattelin että oon sen verran hyvässä lyönnissä että vaikka ei ihan herkintä menoa vielä ois nii ei 3.10/km voi liian kova alkuvauhti olla. No olihan se. Eka veto oli helpon tuntusta (3.09), mut sit palautuksen aikana jalat muuttu ihan tönköiks eikä ne siitä enää toipunu. Neljännen vedon matelin aikaan 3.15, ja päätin että viides jää tänään vetämättä.

Reenin jälkeen söi miestä, mut nyt tarkemmin ajateltuna ei toi mikään yllättävä lopputulos ollu. Pikemminki odotettu. Viikon päästä jos koittais samaa reeniä nii todennäkösesti tulos ois aika paljon miellyttävämpi. Mut olihan se tänään koitettava kun näin olin suunnitellu. Ei taida noi hiipuvan vauhdin reenit mitään ihan kehittävimpiä olla, mut onpahan nyt pää avattu. Eli nyt on päästy siitä levon jälkeisestä ekasta kovasta eroon, ja ens viikolla taas toivottavasti kulku normalisoituu. Näin se on uskottava.

lauantai 23. tammikuuta 2010

Maspalomaksen mätkytys

Kotona ollaan taas. Aika sopivan mittanen setti toi kaks viikkoa. Kerkee jopa vähän rytmittää reenailua. Viikon reissulla tulis ahnehdittua liikaa kerralla ja taas pidemmällä reissulla olisin todennäkösesti telakalla kotiin palatessa.

Olosuhteet oli koko ajan aivan loistavat, ja majotus sellasessa paikassa että hyvin selvis ilman autoa. Ainoo miinus oli ettei nettiä ollu ja telkkari ois ollu maksullinen, joten sitä ei katottu. Los Claveles Parkin huoneistohotellissa siis oltiin, vähän matkaa niiltä kuuluisilta dyyneiltä pohjoseen päin. Dyyneillä tuli pari kertaa kävästyä juoksemassa, selvittiin kuitenki aina takas hotellille ilman miehistä kosketusta.

Lähes kaikki kovat reenit tuli tehtyä läheisessä puistossa, johon oli meiltä matkaa reilu kilsa. Siellä kulkee sellanen hiekkatien pätkä, joka garminilla mitattuna oli 970-980 metriä. Pientä nousua/laskuakin tolla reitillä on, eli kaiken kaikkiaan aika paljon miellyttävämpi vaihtoehto kun ratavedot.

Jos jätetään matkapäivät laskuista pois, niin reenipäiviä oli yhteensä 13 kappaletta. Koskaan en aiemmin muista kilsoja laskeneeni, mut nyt laskin ihan mielenkiinnosta. Niitä kerty 275. Ja noista noin 60 on vk-/mk-vauhdilla. Tunteja juosten, suunnistaen ja kuntopiiriä vääntäen tuli 28h 35min. Ihan riittävästi, sanoo jalat.

Oli kyllä todella onnistunu reissu meikäläisen osalta. Sopivasti tuli palauttelua sekaan niin, että koko reissun ajan suorituskyky pysy hyvänä. En muistanukkaan miltä tuntuu olla ulkomailla leirillä niin, että mies on terve ja jalat ehjänä koko reissun. Hyvältähän se tuntuu. Nyt sit kunnon palauttelut ennen ku palataan takas sorvin ääreen.

perjantai 8. tammikuuta 2010

Crafteista shortseihin

Tällä viikolla on koettu kylmiä hetkiä sen verran paljon, että johan se on aikakin päästä pois. Tiistaina oli Lynxin yöcupissa, elikkäs OWT:ssa, vuorossa långa natten. Vähän tuli mielessä naureskeltua, kun Koponen ilmotti alkuperäsen 14km radan lyhentyneen 10,5km:iin. Eipä naurattanu enää tunnin jälkeen, kun matkasta oli puolet jäljellä. Lunta enemmän ku laki sallii ja pakkasta melkein pari kybää, veti kyllä tällasen kovemman luokan uhoojankin hiljaseks. Vikat pari kilsaa hoiperrellessa kohti viimesiä rasteja oli pakko ottaa silloin tällöin kourallinen lunta kiduksiin, varoin kuitenkin syömästä keltaista lunta. Siirtymineen reissu vei multa joku 2,5h, josta suunnistuspätkään käytin noin 2.05. Ainoastaan maineikas pitkän yön juoksija A.Pardal selvitti radan alle kahteen tuntiin. Teki muuten sauna hyvää siihen päälle.

Eilen ja tänään oli vikat koulupäivät ennen "kesä"lomaa, joka jatkuukin aina lokakuun loppuun saakka. Hiihdon opetusta oli molempina päivinä ohjelmassa. Niin ku muillakin tunneilla, myös näissä suurin osa ajasta kului paikallaan seisten ohjeita kuunnellessa. Ja keli oli taas aika rapsakka. Vähemmästäkin meinaa varpaat, sormet ja nenä tippua.

Mut se loppuu nyt. Seuraavat kaks viikkoa lyödään kilometrejä koneeseen shortsit jalassa. Huomenna matkapäivän päätteeks vaan kevyttä ulkoilua mut sit lähtee. Mitään hirmusia määrän mättämisiä ei oo tiedossa, koska oon pikku hiljaa vanhemmiten alkanu uskoa siihen, että kovat reenit kehittää paremmin jos ne tekee palautuneena. Reenisuunnitelmaa on jo hahmoteltu paperille, nyt täytyy enää malttaa pysyä siinä. Helppoa se ei tule olemaan noissa olosuhteissa. Palaillaan asiaan parin viikon, tuskinpa reissulla tulee tänne kirjoteltua.

lauantai 2. tammikuuta 2010

Uus vuos

Oikein hyvää uutta vuotta vaan kaikille. Kaikennäkösiä lupauksia on tullu tälle vuodelle tehtyä, ja nyt on se aika kun niitä aletaan noudattamaan. Nää päätökset on tehty jo joku aika sitten, ja ihan selvinpäin.

Tässä tulee: Karkkia saa syödä vaan "erikoistilanteissa". Näihin kuuluu synttärit+ lentokoneella matkustelut ja sen sellaset. Muita herkkuja saa kerran viikossa. Paitsi pizzaa ja burgereita vaan kerran kuukaudessa. Alkoholi ja muut epäterveelliset nautintoaineet on kielletty Suomen puolella ainakin Tiomilaan saakka. Muutenkaan säännöt ei oo ihan niin tarkat ulkomaan leireillä. Näillä mennään, vaikeita päiviä tulossa ennen ku kroppa ja mieli tottuu muutoksiin.

Tuli muuten varattua kahen viikon reissu Maspalomakseen. Ens lauantaina lähtö. Eli heti pääsee luistamaan noista lupauksista. Siellä sit mätetään ekaks viikko tehoja ja sit vähän enemmän määräpainotteisesti. Eipä oo juurikaan tullu ehjänä ulkomaan reissuilla oltua. Nyt näyttää tilanne hyvältä, mut viikossa voi tapahtua mitä vaan. Kattellaan kui käy.