Syksyn SM-kausi jatkui siis menneenä viikonloppuna keskarilla ja viestillä. Kotiin tuomisina ei ollut taaskaan yhtään mitään, mikä nyt ei sinänsä juurikaan yllätä ottaen huomioon aiemmat näytöt.
Keskarin karsintaan lähettiin hakemaan virheettömyyttä, mutta liekö lyhyt matka aiheuttanut sen, että kiire oli mukamas koko ajan. Selkeetä virhettä leivoin ehkä noin 45sek, mutta yllättäen se riitti finaaliin. Finaalissa pääsin starttaamaan numerolla 1. Ykköselle otin sellasen puolminuuttisen hermokoukun, ja kakkoselle sitte pari minuuttia. Se kisa loppu mun osalta siihen. Vauhti hiljeni, ja karttaa katoin ehkä 90% vähemmän ku normaalisti kun ei vaan enää napannu. Koukkua tuli sitten luonnollisesti pitkin matkaa ja loppuun vielä yks iso eksyminen, ja maalissa eroa kärkeen oli joku 11minuuttia ja sija viimenen. Oishan sen voinu kesken jättää mut aattelin että ku ekaa kertaa pääs keskarin finaaliin niin juostaan sitten läpi.
Viestissä olin tuttuun tapaan kakkosessa, tällä kertaa valitsin alotusosuuden. Taktiikaksi otin sellasen, että en lähe vetämään, annan muiden tehdä reitin valinnat ja valitsen niistä sitten parhaat päältä. Ja tietenkin rastinotoissa täysin omaa työskentelyä. Lähin takarivistä, joten aattelin että alkuun pitää latoa kovempaa jotta paikka sieltä läheltä kärkeä löytyis kun metsän puolelle mennään. Mulla on ollut sellanen käsitys, että viestialotuksissa lähetään helvetin kovaa, mutta tää oli kyllä kaikkea muuta. Hyvä ku ei porukka kävelyks pistäny k:lle juostessa. Ja vauhti oli muutenkin koko matkan ihan käsittämättömän hiljasta, mutta kun itellä ei mitään vetohaluja ollu niin tyydyin vaan hengailemaan mukana. Pari jotain pientä virhettä mahtu mukaan, ne oli kuitenki sellasia hallittuja virheitä, ettei mitään hätää ollu missään vaiheessa. Vaihtoon Dinskin kanssa rinta rinnan sijalla 9. ja puolisen minuuttia kärjestä eli Nixusta.
Periaatteessa pitäis olla tyytyväinen viikonloppuun. Tavotteena oli keskarilla finaalipaikka, ja se tuli. Ja lisäks vielä viestistä hyvä juoksu. Mut en kuitenkaan tyytyväinen ole, ois sieltä keskarilta ollu otettavissa jotain muutakin ku se vika sija finaalista. Ja viestissä toki ois kiva olla ykkösessä, mutta kyllä siellä ihan oikeet miehet meillä nyt oli, sen verran hyvin kaikki juoksi.
Nyt ois sitten aika alotella yösuunnistelua. Viime vuonna juoksin muistaakseni yhen yöreenin syksyllä ennen sm-yön karsintaa, ja plaketti tuli silloin. Nyt ajattelin lisätä määrää niin, että uutta Petzl Ultraani ulkoilutan kolme kertaa ennen ensi viikon perjantaita. Saa nähä onko mitään vaikutusta lopputulokseen. Sen verran alakanttiin on tää kausi menny, että yössä pitäis saada onnistuminen. Eli viime vuotista plakettisijaa lähetään puolustamaan kynsin ja hampain, ja siinä sivussa otetaan yömies-Heinoselta keissi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Saattaa olla, että saat keissisi suoraan Jalopeuralta mutta vielä en ole luovuttanut.
VastaaPoista