Kisat

Nyt on kausi korkattu. Juoksu on kulkenu pitkän aikaa sen verran heikosti että tarkotus oli saada hyvät suunnistukset tehtyä ilman mitään turhaa ylivauhtista rimpuilua. Lauantaina Billnäsissä homma ei yksinkertasesti toiminu ollenkaan. Oisin ollu valmis lähtemään kotiin jo ykkösen jälkeen, kakkosella se ajatus vaan voimistu. Ei mitään ajatusta mukana ykkösen koukun jälkeen. Seiskalle mennessä olinki kerenny tehä jo osapuilleen vitosen verran koukeroita. Siinä kohassa ero kärkeen oli jo 5.30, loppumatkasta löyty rastit jotenki ja hiljasesta vauhdista huolimatta eroa tuli yllättäen vaan pari minuuttia lisää. Virhettä oon joskus tehny enemmänki, mut en muista että koskaan ois keskittyminen ollu noin hukassa.

Sunnuntaina Rasoborgissa meininki oli ihan erilaista. Vauhti ei päätä huimannu tänäänkään, mut suunnistus oli hyvin hanskassa. Ei varmaan kauheesti yli puolta minuuttia ois ajasta pois saanu, ja se on mielestäni ihan hyvin vaikka baana melkosen helppo olikin. Juoksu tuntu aavistuksen paremmalta ku mitä lähiaikoina on ollu, joten ehkä tästä vielä jossain vaiheessa kevään aikana jonkunlaiseen vauhtiin päästään. Mukavaa oli juosta pitkästä aikaa kangasmaastossa kisaa, ei niitä mitenkään liikaa oo. Tekee hyvää tälläselle läskille ja hitaalle nähä kuinka paljon sitä oikeesti hävii pelkästään juoksuvauhdilla. Ja se ei mitenkään älyttömän paljoa ollu ottaen huomioon että en todellakaan oo vielä missään lyönnissä. Tästä alkaa nousu...