Running Free

Herätyskello soi. Nousen ylös ja kiskon lenkkivaatteet päälle lähteäkseni ulos herättelemään lihaksia päivän vetoharjoitusta varten. 20 minuuttia saa riittää, vaikka määrämiehen mieli huutaisi enemmän. Jalat tuntuvat lepopäivän jäljiltä kevyiltä. Kylmässä pakkassäässä lyhyellä lenkillä ei tule hiki, joten suihku jää väliin ja tyydyn lenkin jälkeen vetämään kuivat (vaatteet päälleni). Aamupala naamaan ja sitten odotellaan päivän reeniä. Ohjelmassa on 2x10x1'/1', sarjapalautuksena 3 minuuttia. Odotus palkitaan noin kello 11.30. Tyytyväisenä vedän jalkaani Nimbusit vanhojen Sarvojen sijaan, koska olen päättänyt juosta vedot sulalla asfaltilla jäisen hiekkatien sijaan. Verrytellessä juoksu tuntuu edelleen hyvältä. Aurinko paistaa, mutta tunnen kylmän tuulen pulleilla poskillani. Ne posket tulevat pienenemään ennen kauden alkua, se on varma. Vetoharjoitus alkaa. Ensimmäisen otan rauhallisemmin tunnustellen päivän todellista virettä. Helpolta tuntuu ja lisään vauhtia seuraavissa vedoissa. Tästä eteenpäin vauhti pysyy melko samana loppuun asti. Harjoituksen loputtua tuntuu, että olisin voinut jatkaa samalla vauhdilla yhä uuteen ja taas uuten vetoon. Tiedän, että tuo vauhti ei tule riittämään mihinkään, mutta olen silti tyytyväinen siihen. Se on kuitenkin paljon parempaa mihin viikko sitten olisin päässyt. Ja se vauhti tulee paranemaan vielä.