maanantai 20. kesäkuuta 2011

Jukola

Kevätkauden tärkein kisa on nyt juostu ja tulos ei kovin mairittelevalta näytä. Kolme kertaa tuli käytyä Haminan seudulla leireilemässä ja kuva tulevasta oli hyvin tiedossa. Myös vanhalle kartalle rataspekulaatioita tuli mietittiä paljon ja aika hyvin osui kohilleen. Fyysinen virekin oli parasta mitä on vähään aikaan nähty, silti itse suoritus oli todella suuri pettymys. Gps-reitti löytyy seurannan sivuilta.

Ennen lähtöä oli rento fiilis ja vaikkei Nixu ihan kärkiletkoissa ollutkaan niin se ei hetkauttanut. Tiesin että tossa maastossa yöllä porukka tekee virheitä ja hyvällä suorituksella pystyn nostamaan joukkueen parempiin asemiin.

K-1 Reitinvalintaa ei juurikaan tarjottu, tielle vaan ja sieltä polunpätkän kautta ison suon laitaan. Rastia edeltävä avosuo oli tarkotus kiertää, mut ajauduin liikaa oikeelle joten osuin keskelle suota. Se olikin hyvää kulkea, joten ongelmaa ei syntynyt. Suon jälkeen kompassilla lipulle.

1-2 Rastilta lähti hyvä ura kohti peltoa, joten totesin nopeimmaksi kiertää hieman vasurista. Ekaan mäkeen noustessa en ihan ollut kartalla, ennen kun ajauduin tiheikköön. Rastinoton yritin tehdä rauhassa, katoin jo rastimäkeen noustessa että tuolla sen täytyy olla, en kuitenkaan luottanut itseeni vaan kävin varmistamassa vähän oikeella mäen muotoa. +20-30sek

2-4 Helppoja lippuja, kerkes jo kattella vähän pitkää väliä valmiiks.

4-5 Reitinvalinnan tekeminen oli jotenkin vaikeeta. Alkuun mietin oikeelta menoa, mut en huomannu mitään uraa sinne joten ei huvittanu lähteä tiheikköön. Eli tien päähän ja mäkeen. Tässäkin kohtaa vielä arvoin että pitäiskö hakee polkua vasemmalta, menin kuitenkin suorempaan. Rastimäessä juutuin tiheikköön ja ennakointi tökki, vedin rastin vierestä pitkäks kunnes näin ison kiven ja heitin ympäri. +20-30sek

5-6 Suorilla ja kaikki kohteet lukien. En huomannu kuviorajaa, mut onneks sain pikkujyrkänteestä kiinni ja siitä kaartaen lipulle.

6-7 Ekan osuuden urat veti vasemmalle, tiesin kuitenkin missä meen ja korjasin suuntaa mäen reunasta. Suoremmalla toteutuksella ois säästäny aikaa, mutta halusin hyödyntää uraa mahdollisimman pitkään.

7-8 Helppo lippu tv-kameroilla höystettynä.

8-9 Urat vei taas miestä, vähän tuli ajauduttua vasuriin. Korjasin kuitenkin nopeesti aukon yli ja rasti löyty ongelmitta.

9-13 Lyhyitä helpohkoja välejä, kompassia kattoen ja oleelliset lukien ei ongelmia. 12. rastille tosin tein pienen koukun (10-15sek) kun en oikeen hahmottanu muotoa.

13-14 Mietin pientä kiertoa oikeelta, olis saanu vähän käyriä välteltyä. Sen verran iso ura lähti suoraan, ja kun edessä näky paljon selkiäkin niin totesin parhaaksi mennä sieltä. Ei ongelmia.

14-15 Rastille noustessa huomasin, että aika isoa letkaa on edessä.

15-16 Arvelin tässä olevan hajontaa, joten omaa duunia muista välittämättä. Rastia ennen luulin laskeutuvani rastin ylöpuolella olevan jyrkänteen vierestä, mutta kun lippua ei näkyny niin pysähdyksen jälkeen tajusin tulleeni liikaa vasuriin. Täysin turha 30sek koukku ja oma huolimattomuus rupes v******maan.

16-17 Tarkotus oli pysytellä melko lähellä viivaa, mut alku oli aika huonokulkusta ja tiheessä tuli ajauduttua oikeelle. Siitä sit korjaus mäkeen. Mäestä laskiessa lähin vähän huonosta kohdasta ja kulmikkasti tuli laskeuduttua alas, lippu tuli kuitenkin vastaan ilman ongelmia.

17-19 Helppoja rasteja ja isot urat meni suoraan rasteille.

19-20 Uraa taas alle, tiesin kuitenkin missä meen. Ennen rastia oli taas se iso letka saatu kiinni, vilkasin vähän seuraavaa väliä ja keskittyminen herpaantu. Menin ihan rastin vierestä, siinä vaiheessa luulin olevani alemmalla jyrkänteellä. Nousin ylös eikä muodot oikeen täsmänny. Aika nopeesti tuli mieleen että meni pitkäks, mut en kuitenkaan heti uskaltanu palata takas. Aikaa palo 2min 15sek ja metsä oli tyhjä.

20-21 Otin uran alle, katoin että vasemmalta on helppo tulla lipulle. Tässä vaiheessa meno tuntu erittäin raskaalta, virhe vei kaiken energian ja tosissaan sai tsempata että jakso suunnistaa.

21-M Hidasta menoa viime hetken virheitä virheitä vältellen. Tokavikalle ajauduin vähän vasemmalle, korjasin kuitenkin nopeesti lipulle. Pohjekin meni kramppiin kun potkasin jotain kantoa, onneks parin sekunnin venyttelytauko riitti.

Välillä tuntu, että yksin painaessa vauhti oli liian hidasta, mut luotin silti siihen että parempi ottaa varmasti. Ennen lopun isoa koukkua ois ollu mahiksia tarjota Antille paljon kavereita pitkälle yölle, mut sit ryssin kaiken. Tällä kaudella suunnistus on ollu melko hyvin hallussa, eikä noin isoja koukkuja oo pahemmin näkyny, piti sit tähän kohtaan se ottaa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti