Paska Reissu

No nii, eilen tultiin Italian reissulta takas kotiin. Edelleenki on näköjään meno sellanen ettei mun pitäis ulkomaille mitään pidempiä reissuja tehä, ne kun tuppaa aina menemään samalla kaavalla. Tai kaava on eri, mutta lopputulos sama. Eli vitutus.

Reissullehan lähettiin reilu viikko sitten perjantaina. Erinäköstä hässäkkää oli mm. lentojen myöhästelyn, mutsin laukun katoamisen, keskiyöllä ruuhkaassa seisomisen ja kaatosateessa ajelun merkeissä. Niinpä majapaikkaan Mezzanoon saavuttiin vasta yöllä kolmen jälkeen, nukkumaan pääs siinä neljältä. Majotus ei mitään hotelliluokkaa ollu mutta ajoi asiansa. Lauantaina käytiin event centeristä karttoja hakemasta, mukaan tarttu Primieron kaupunkisprinttiä ja Passo Ceredan 4,3km baana. Ja tarttuhan sieltä mukaan myös Inovit. Lauantaina nautiskeltiin sprintistä kevyenä reeninä, oli kyllä hienoa ja vaikeeta. Meitsi on sen verran harvoin noita kaupunkikikkailusprinttejä juossu että tollanen pk-vauhti riitti ihan mainiosti, siltikin rata tarjos ihan tarpeeks haastetta. Muuten lauantaipäivä menikin matkan rasituksista toipuessa.

Sunnuntaina käytiin sitten siellä Passo Ceredassa, katottiin etukäteen pari pätkää jotka poljettais vähän kovempaa. Astmalääkkeet unohtu ottaa, minkä huomas kovemmissa osissa ylämäissä. Nautinnollista hommaa silti, virhettäki tuli leivottua jonkin verran. Iltapäivällä kävin katsastamassa maajoukkueen majotuksen, ja sieltä sitten iltalenkkinä juosten kotiin. Isällä nous kuume sunnuntaina, ei tullu siinä vaiheessa mieleen että kohta vie meikäläisenkin mukanaan.

Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä vessassa käydessä oli vähän kuumeinen olo, mut en sitä sen kummemmin miettiny. Aamulla aamulenkillä tuntu lihakset tyhjiltä, joten ehkä siellä jotain hämminkiä oli yön aikana. Kisassakin tuntu alkuun samanlaiselta, mut loppua kohden rupes jalat tuntumaan paremmilta. Juoksin ennakkosuunnitelman mukaisesti pintiksellä, eikä jalat ruvennu painamaan missään vaiheessa. Kisan jälkeen rupes olee vähän kylmä, aattelin kuitenki lähteä junnusprinttiä meiän kotikylään kattomaan. Sit ku piti lähtee sinne nii oliki jo helvetin kylmä. Ei muuta ku sänkyyn, Ape siellä viereisessä punkassa jo makoili naama valkosena. Kai se johonki 39 asteeseen illaks nous. Seuraavana aamuna oli melkei 39,5, joten kisa jäi tietenki välistä. Pakkiki oli sekasin ja vessassa sai juosta. Kuume vähän aaltoili pitkin päivää niin, että illaks saatiin uudestaa se 39 astetta.

Lepopäivä edessä, aattelin että jos ei kuumetta oo niin hyppään Ainon ja Jannen vaellusryhmään mukaan. No herätessä oli 37,2, mut sit vähä myöhemmin oltiin jo kuivilla. Joten reenaamaan vaan. Ajeltiin koko porukka Gardajärvelle, ostettiin oikeen vaelluskarttakin meille mukaan. Jäätiin sit auton kyydistä sellaseen paikkaan mistä ei mitää polkua lähteny, mut kartan mukaan vähän ylempää meni tie. Metän läpi sinne ja loppumatka sit tietä ja polkua vuoristossa. Harmi vaan ettei se tie tullu ikinä vastaan, pari tuntii rämmittiin kivikoitten ja jyrkänteitten välissä sellasta nelivetomäkeä että reisissä ja pohkeissa rupes tuntumaan. Sit tuli onneks tie vastaan ja päästiin jopa kartalle. Melkei 900m oltiin siinä kohassa noustu, alas tultii sit pidempää reittiä kiltisti polkua koko matka. Vähän turhan rankka reeni tähän väliin...

Torstaina kävin Annan kanssa aamureeninä Tonadicossa pari lyhyttä sprinttireeniä heittämässä, kun kisat meillä alko vasta kahelta. Keuhkot oli huonona ja mahaanki sattu, eikä se nyt muutenkaan hyvältä tuntunu. En kuitenkaan enää miettiny iltapäivän startin väliin jättämistä. Itse kisassa olin alkuverkasta asti ihan rikki, jalat ei vieny eteenpäin hölkkävauhdissakaan. Kisavauhti oli sellasta karttalenkkivauhtia, mikä näkyy myös tuloksissa. Alle vitosen baanalla 12min Gononille. Ois pitäny jättä välistä mut en malttanu. Varmaa oli pientä lämpöäki mut en jaksanu mittailla.

Perjantaina piti juosta aamulenkkinä junnuMM-sprinttiä, mut aamulla oli taas tutut 39 astetta kuumetta. Illalla tein epäviralliset pohjat, 39,59 C. Käytii illalla lääkärissä. Oli hyvä lekuri. Me ollaa vaan niin huonokuntosia, että meihin on nyt tarttunu tollane tauti. Noi muut meiän porukasta jotka oli koko ajan terveinä on vaan parempikuntosia. Lääkkeiks määrättiin maitohappobakteereita, porevitamiineja ja Gatoradea. Niillähän sitä pitäis kovimmatki bakteerit kaatua.

Lauantai meni normimerkeissä kämpillä maatessa, kuumetta vähän vähempi, maha kipeenä ja suoli pitkänä. Sunnuntaina matkusteltiin kotiin. Lauantain jälkeen ei enää kuumetta oo ollu, mut vatsa on edellee heikossa kunnossa. Tänää käytiin ihan oikeella lääkärillä kotisuomessa, muutaman päivän jälkee näkee sit onko mitää isompaa häikkää. Tänää aattelin kokeilla vähän kuntopyörää polkea, kun ei jaksa vaa makoilla koko aikaa. Huomenna pitäis sit jo vähän juostaki nii tietää voiko keskiviikkona startata Finillä. Kuntohan on tällä hetkellä varmasti niin pohjalla ku voi olla, mut ehkä sen lyhyen kisan vois juosta kun oon kerran ilmottautunu. Torstain pitkän jätän varmaan välistä, mut ehkä sielki vois käydä vähän maastossa juoksemassa, kattellaan. Nii joo, jotain positiivistakin: Rupee kisapaino löytyy pikku hiljaa, laihduin reissulla yli 3kg. Eilen illalla vaaka näytti 71,0kg. Luulis kulkevan.