Suunnistelua

Pääsiäinen vietettiin Latviassa. Fyysisesti meno oli vielä aika tukkosta määräharjottelun jälkeen, eikä suunnistuskaan kovassa vauhdissa ollu sellasta kun piti. Liikaa intoa kun pääs taas tositoimiin, ei sitä näköjään vielä tässäkään iässä malta mennä suunnistuksen ehdoilla kauden alussa vaan koko ajan on kiire. Latvian kisoissa eka päivä meni juurikin niin, intoa oli enemmän kun ajatusta. Missään vaiheessa ei mukamas kerenny tehdä kunnon suunnitelmia, ja rastityöskentely tökki koko ajan. Yhen isomman koukunkin tein ja aika vähissä oli sujuvasti vedetyt välit. Kisojen välisenä yönä tulikin sit parikytä senttiä lunta maastoon, ja sunnuntain pitkä matka sai vähän erilaisen luonteen. Itse en onneks ihan ekojen joukossa joutunu mettään uria tekemään, mutta kyllä siellä paikotellen pääs koskemattomaan hankeen jalkansa upottamaan. Rennon kovaa yritin vedellä, mutta siltikin eväät oli syöty jo yli 30min ennen maalia. Suunnistus oli sentään vähän edellispäivää sujuvampaa, ja hyvä pidempi reeni tuli tehtyä. Reittipiirrokset kävin piirtämässä härveliin ja niitä voi käydä vilkuilemassa täältä. Melko erilaista mettää oli kisoissa tarjolla mitä reeneissä. Reenimaastot oli pelkkää kangasta ja kisakarttojen pääväri oli vihreä, etenkin tummanvihree oli todella hidasta.

Latviasta kotiuduttiin viikko sitten maanantai-iltana. Viime viikolla päästiin jo suunnistuksen makuun myös kotimaan puolella, kun torstaina juostiin yöcuppia Kopparnäsissä ja lauantaina kevätyönviestiä Kaarinassa. Harvoin tulee ihan noin pitkällä siivulla alotettua kotimaista suunnistuskevättä, Kopparnäsissä kun oli tarjolla 14km edestä öistä nautintoa. Mukavaa oli porukassa putkipätkää juosta, ainoo miinus oli että oksa raapas silmän sumeeks jo alkuvaiheessa mikä teki sekä kartanluvusta että kivikkoisemmilla alueilla juoksemisesta melko haastavaa. Ihan ei fysiikka riittäny loppukahinoissa kärkisijoihin, tulokset löytyy täältä ja kartta tästä:

















Ja lauantaina oli sitten kevätyö, tarjolla toka osuus. Ape hoiti alotuksen mallikkaasti ja pääsin kärkiletkassa matkaan. Homma lähti heti heikosti liikkeelle kun en ykköselle mennessä saanut hiljasesta vauhdista huolimatta sovitettua karttaa ja maastoa yhteen. Eikä se tekeminen siitä yhtään paremmaks muuttunu missään vaiheessa. Tuntu ettei vauhdissa saa kartasta mitään selkoa, eikä sit malttanu hidastella tarpeeks jotta sitä karttaa ois saanu luettua kunnolla. Käsittämättömän heikko esitys, harvoin on (yö)suunnistaessa ollu sellasta fiilistä etten osaa mitään ja haluun vaan pois sieltä metästä. GPS-seurannasta löytyy reitti.

Huomenna sitten yöcupissa koitetaan saada homma oikeille raiteille, eihän tällasta toimintaa kannata pidempään jatkaa. Ja viikonloppuna odottaa kotimaisen kauden avaus henkilökohtasten kisojen osalta, molempina päivinä ollaan viivalla. Viime kauden rankisija ei varmaan riitä Siljalla eliittiin, mut toivottavasti edes ankkurirasteille siihen sarjaan pääsee.