Loppiais-Cup

Menneen viikon loppupuolella päästiin kilpailemisen makuun, kun juostiin Lynxin, Deltan, EsSun ja OK77:n yhdessä järjestämä ensimmäinen Loppiais-Cup. Kyseiseen kuppi muodostu neljästä kisasta, ohjelman ollessa seuraavanlainen:
To: Inkoossa yhteislähtöyö 7,9km
Pe: välipäivä
La: ap: 3,2km sprint Otaniemessä. ip: 2,9km sprint Kilossa
Su: Grande Finale, 13km takaa-ajo Väransbyssä.

Homma pyörähti käyntiin omalta osalta ihan mukavasti yössä. Ekat hajonnat suju hyvin, saatiin pienellä porukalla eroa muihin. Sit tulikin isompi kupru rastille nro 9, jonka jälkeen miehiä näky enemmänkin. Vikalla salmiakilla koitin lisätä vauhtia, ja rivit rupes harvenemaan. Samaan aikaan eri päin salmiakkia juosseet Axu ja Väre otti koukkua, jolloin minä, Ape ja Syrjäläisen Arttu päästiin selkeässä piikissä loppuputkelle. Pientä koukkua tuli rasteille nro 27 ja 28, mutta nuorison rohkeus ei riittäny kuittamaan, ja pääsin merkkaamaan ensimmäisen etapin itselleni Apen ja Syrjäläisen tullessa joitakin sekunteja takana.














Yö 7,9km/57.32


Lauantain sprinteissä tiesin olevani altavastaajan roolissa. Ensimmäinen sujui vielä melko hyvin, pari huonompaa reitinvalintaa otin mutta homma oli hallussa. Vauhti oli lepposaa, ja eroa tuli nopeimpiin vajaa minuutti. Kilon sprinttiin koitin lisätä vauhtia, mutta juoksu tuntu todella heikolta eikä vauhtia löytynyt. Lisäksi tein lyhyellä metsävälillä 1.20 koukun, kun en huomannu lippua vaikka olin tulossa hyvin rastille. Lisäks yks 20sek koukku ja pientä haparointia parilla välillä, minkä johdosta eroa nopeimpiin tuli yli tuplasti aamupäivän verran. Tulihan siinä samalla otettua rumasti turpaan myös naiselta. Sprintin karttoja en jaksanu latailla, tulokset niistä, kuten muistakin skaboista löytyy ainakin EsSun sivuilta.


Sunnuntain pitkään takaa-ajoon Ape pääsi ekana irti, minä neljäntenä. Välissä lähti Arttu ja Axu. Axun sain kiinni heti kakkoselle ja Arttukin tuli siinä jo ohitettua. Ekojen perhosten jälkeen alkoikin sitten veljesten yhteislenkki, joka kesti aina toisille perhosille asti. Perhoset vedin yksin, Axun ja Apen taittaessa matkaa yhdessä. Otin pari n.30sek virhettä, ja luulin jääneeni ratkasevasti. Vikalle löin vauhtia lisää lukematta tarkemmin karttaa, luotin kompassiin joka ei kuplan takia toiminu koko matkan aikana kovin luotettavasti. Vetäsin sitten ihan soiroon ja avosuon ylityksiä tuli tehtyä aika monta, mukavaa hommaa 10 asteen pakkasessa kun uppoo ohuen jääkerroksen läpi välillä polveen asti. Tulin lopulta maaliin 3.30 Axun jälkeen ja vajaa 30sek Apen jälkeen. Niin ja todellisuudessa lähin niiltä perhosilta melkein minuutin karkumatkalla velipoikienkin koukkiessa, eli olis ollu aikaa suunnistaakin kunnolla loppuun. Näin kuitenkin tällä kertaa.















Takaa-ajo 13km/1.37.44


Oli kyllä hyvä setti ja mukavaa saada talven keskelle pientä kisailuakin välillä. Nyt sitten joutuukin ottamaan pienen juoksutauon, ei tunnu penikkavaiva juoksemalla parantuvan. Parempi hoitaa nyt kuntoon kun vamma ei vielä kovin vakava ole. Ajattelin että neljä päivää juoksutaukoa riittää, perjantaina alkaakin sitten viikonloppuleiri ankkurikellarilla ja siitä eteenpäin toivottavasti pystyy jatkamaan reenailua suunnitelmien mukaan.